Nousin ylös klo 04:00. En edes yrittänyt kahvia keittää. Minun piti olla ennen klo 05 lentokenttäbussin asemalla Syntagmalla.
Ulko-ovella oli taas avainongelma:
Ovi pitää lukita kahteen lukkoon mennen tullen avaimella, sanotaan ohjeessa. Nyt tarvitsen siis avaimen päästäkseni ulos , koska ovi on lukittu . Niin, mutta avain on huoneessa emännän ohjeen mukaan! Koska en tiedä lokeron koodia , en voi laittaa avainta normaaliin tapaan ulkona lokeroon.!
Jätän matkatavarat alas, haen avaimen ja avaan lukot. Ovi jää lukitsemattomaksi ja tavarani käytävään, kun vien avaimen takaisin ylös huoneeseen. Olkaa hyvä, παρακαλώ (parakaloo) vaan varkaat! Kiukkuisena paiskaan lähtiessäni oven kiinni, en tiedä, menikö se kunnolla lukkoon, no ei ainakaan ohjeen mukaan! Ihme paikka, en tule toiste!
Sitten jännitysnäytelmää:
Onneksi olen jo oppinut!
Taksi yritti huijata. Pysäytin sen hotellin luona. Tyyppi väitti, että lentokenttäbussien kuskit ovat lakossa ja hän voi viedä minut kentälle. Sanoin sekä kreikaksi että englanniksi etten usko sinua!!
Tiesin kyllä monen lakon alkavan 9.4. mutta tästä lakosta olisin kyllä kuullut/lukenut jostain tai ystävät olisivat kertoneet. Ajattelin ainakin käydä Syntagmalla katsomassa, onko lakko totta ja löydänkö taksiseuraa lentokentän matkaa varten.
Seuraavaa taksia ajoi nuori mies. Perillä Syntagmalla kerroin tuon jutun ja sanoin hänen olevan καλό παιδί = "hyvä lapsi". Matka maksoi 7 € ja annoin 10 €.
Bussi lähti klo 04:55 ja tuli ihan täyteen.
Koskaan ennen ei ole ollut tämä bussi näin täynnä.
Kentällä:
puhelimeni wifi ei toiminut jotta olisin nähnyt sen vaadittavan kirjainsarjan lähtöselvitystä varten
En osannut tehdä passilla automaatilla selvitystä eikä osannut virkailijakaan.
Hän neuvoi lentokentän ilmaisen wifin ja kirjainsarja löytyi. Hän hoiti homman nopeammin kuin minä joten en edes yrittänyt. Viimeistään ne laukun pitkät tarranauhat olisin saanut ruttuun! Eli parasta näin. Kiitos!
Jono laukunjättötiskille oli vain 6 ihmistä. Muualla oli pitkät jonot. Aikaa oli sopivasti, mutta en ostanut mitään kentältä. Seuraava reissuhan on jo 25.5.
Koneessa paikkani oli 7F ja vieressäni istui Veikkolassa asuva tyttö. Melkein nukahdin lennolla joten ei juteltu paljoa.
Kahvin kanssa tarjottiin suolainen piirakka ja pieni jogurttisalaatti tms.
Perillä bussi Turkuun lähti vasta klo 14.10. joten odotusaikaa oli yli 2 t.
WC: ssä huomasin Kreikkaa käsittelevästä facebook-ryhmästä tutun henkilön, Marjaanan, joka on pitänyt joogakursseja Lesboksella ja asunut siellä. Vaihdettiin kuulumisia ja sain tervetulokutsun Lesbokselle. Hän voisi nöyttää sieltä uusia mielenkiintoisia paikkoja! Sepä olisikin mukavaa. Saarihan on todella suuri. Eläkeläisenä olisinkin vapaa menemään koska vaan!
Taas oli pitkä matka terminaalissa kävellä.
En kiirehtinyt laukkuhihnalta heti pois vaan jäin sinne istumaan ja tein pitkän pätkän Duolingoa jotta se ei unohdu. Ulos ei minua ajettu sieltä enkä nähnyt ihmetteleviä katseitakaan.
Hain evästä Alepasta. Ulkona paistoi aurinko, mutta mittari näytti vain 8 astetta.
Vainion bussi on paras! Pelkkä nimi riitti ovella. Ei ollut Turvesolmussa bussinvaihtoa.
Etupenkissä ei voinut ladata puhelinta kun pistorasiaa ei ole, ehkä kauempana on. Myös se toinen , onko se jokin usb-liitäntä, on istuimen selkänojassa takana. Nyt en kyllä paljon puhelinta tarvinnutkaan .
Turussa olimme klo 16:05. Oma bussini kotiin tuli vartin myöhässä. Onneksi oli yllä kevyttoppatakki. Se oli muuten tarpeen myös Kreikassa.
Tämä oli nyt tässä, kiva kun olit mukana! Sielu on vasta matkalla kotiin...
