torstai 31. lokakuuta 2019

31.10. torstai koulua ja kokkailua Ateenan Maroussissa

Kalimera. Kouluun...
Suihkua varten pitää n. 30 min etukäteen muistaa laittaa sähkötaulusta nappula ylös jotta vesi lämpiää. Kyllä eilisen kävelyn ja hikoilunkin jälkeen oli aamusuihku tarpeen! Kivaa, että koulu alkaa vasta klo 10. Ehtii hyvin.
Poikkesin taas matkalla ostamassa aamiaispiirakan. Kahvia join huoneessa ja koululla sitä on tarjolla pitkin päivää.
Tänään tuntui ilma viilenneen ja puinkin nyt muuta kuin kaikkein ohuimman paitani ja varmuuden vuoksi otin villatakinkin reppuun. Ei yhtään turhaan!
Sade alkoi n. klo 12, välillä se oli rankkaakin ja salamat komeita. Koulutunnit loppuivat normaalisti klo 14. Sitten oli tunnin tauko . Sinä aikana tein läksyjä ja tutkin netin juttuja tietysti. Klo 15 -16 oli vielä kiva esitys. Terzi-opettajamme piti esityksen kuvineen ja videoineen kreikkalaisesta elämäntyylistä, tavoista ja perinteistä jne. Sepä olikin hyvä tunti, todella mielenkiintoista!
Kävi vielä niin kivasti, että tämän tunnin aikana sade loppui ja aurinko tuli  hetkeksi esiin. Yess! Pääsin kastumatta kotiin.
Kotimatkalla mietin, mitä tänään söisin, kun  en halunnut lähteä enää sitten kotoa mihinkään. Jospa kananmunia nyt edes keittäisi? Sitten sain idean tehdä Knorrin sienipussikeittoa ja laittaa sen sekaan taas kerran kotoa tuomiani kuivaamiani herkkutatteja. Niin tein ja voi, miten hyvää keitostani tuli! Koulu on kyllä niin kallis, että minun on ihan pakko miettiä, mihin on varaa. Haluan jatkossakin päästä reissuille Kreikkaan, joten säästämisen on hyvä alkaa jo nyt! Tämä oli hyvä ratkaisu! 

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

30.10. keskiviikko Omilon koulua retkineen Ateenassa

Kalimera
Heräsin ennen kellon tai puhelimen herätystä.
Instagramista huomasin, että Karkkipäivä-Sanni on nyt  tullut Ateenaan. Hän lähtee lempisaarelleni, Amorgokselle torstaina. Juuri eilen facebook näytti, että siitä on tasan vuosi, kun menimme Dalaraksen y.m. konserttiin Megaro Mousikiin yhdessä enkä tajunnut väliaikakäytännöstä siellä mitään. Vain harva ihminen saliyleisöstä lähti silloin istuinpaikkani  läheltä  ulos väliajalla.  Minä en ymmärtänyt lähteä tunkemaan  istuvien ihmisten editse väliajalle baariin tms. ja Sanni odotti siellä turhaan. Harmittaa vieläkin!
Eilisessä konsertissa oli sama juttu, että vain hyvin harva lähti väliajalla ulos salista. Jotkut sitten tulivat takaisin pimeässä käsikopelolla lyhyeltä väliajalta. Onpa hassu tapa!
Eilisestä treffisotkusta: Sain vastauksen Syntagmalta lähettämääni  tekstiviestiini yöllä. Olin ollut siis väärään aikaan siellä ja konsertin jälkeen olin taas kadonnut. Muu ryhmä oli kävellyt sieltä Monastirakille koska suurin osa asuu sen suunnalla. Enhän sentään kadonnut vaan kiirehdin kotiin pitkän matkan takia ja koska en tiennyt, milloin metro lopettaa kulkemisen yöllä. Nyt olin juuri silloin kotona kuin arvelinkin.
Nyt ne läksyt! Hop hop...
Hyvin ne läksyt sain tehtyä eikä ole suuri murhe, jos ei  kaikkea tekisikään. Kirjoitin Muumeista ja Myrskyluodon Maijasta, kun piti jostain lempiaiheesta kertoa. Myöhemmin muistin Herriotin riemastuttavat kirjat ja sen korfulaisen kirjan, josta tehtiin tv-sarjakin.
Nyt tuli läksyksi kirjoittaa jokin ruokaresepti, tein sen lempiruoastani valkokastikkeesta, jossa on keitettyä kananmunaa seassa. Sitä söisin helposti kattilallisen perunoiden kanssa! Lastenkodissa sitä usein teinkin huvikseni, kun ruokana oli kalapuikot, joita en syö.
 Muut läksyt teen nopeasti illalla, on vain 2-4 lausetta kirjoitettavana.
Nyt olen metrossa matkalla Thissionin asemalle. Sieltä lähdemme ryhmänä klo 17  kävelylle ainakin Psirriin ja entisen kaasutehtaan alueelle. Kunpa ei olisi ihan samat kohteet kuin vuosi sitten! Kävelyn jälkeen menemme tavernaan Psirriin syömään.
No, ei ollut. Tällä kertaa kiipesimme ensin tähtitornille. Sieltä näkyi hyvin Akropoli yms. kun oli vielä valoisaa. Hyvä tehdä retki näin päin. Viime vuonna kiersimme ensin Psirrissä muraaleja katsomassa ja oli jo pimeää kun kiipesivät tuonne ylös. Minä en jaksanut vaan jäin kesken kävelyn pois vuosi sitten.



Tällä alueella oli hiljaista. Kuulemma on paljon airbnb-huoneita ja myös esim. kattoterassikahvila upeine näkymineen.
Tästä kohdasta näkyy kaukana merikin!

Seuraavaksi kävelimme alaspäin ja menimme entiseen hattutehtaaseen tehtyyn Melina Mercouri-museoon.




Alakerta oli omistettu tälle taiteilijalle. Hän kertoo kuulemma mielellään pitkäänkin museostaan, mutta nyt hän oli puhelimessa koko käyntimme ajan . Nämä hahmot ovat niin tuttuja Ateenasta. Ennen niitä käytettiin historian opetuksessa lapsille, nyt kuulemma ihan nykyaikaakin opetetaan näiden avulla.
Yläkerrassa oli esillä ateenalainen elämäntyyli 40 - 50-luvulta. Tutulta näyttää minullekin.





Sitten menimme Gaziin eli kaasutehtaan alueelle. Samat kohdat näin kuin vuosi sitten.
 Siellä on jokainen rakennus otettu hyötykäyttöön nyt, esim. taidegalleriaksi tai teatteriksi jne. Samoin Keramikos-alueella. Siellä on paljon ravintoloita, teattereita ja Pireus-kadun varrella useita musikkkipaikkoja. Minäkin kävin Yiannis Kotsiraa kuuntelemassa yhdessä niistä vuosi sitten. Menin yksin, kun toiset naiset tekivät oharit!
Kyllä näyttivät todella kivoilta nämä seudut! Vielä 20 vuotta sitten olivat ihan slummeja, mustalaisten leiripaikkoja yms. Alueita kehitetään edelleen ja ideana on, että siellä ja sinne on helppo kävellen kulkea. Esim. joulun aikoihin on paljon tapahtumia, nyt oli hiljaista.

Tämä on kaasutehdasta.
Seuraavaksi jo palasimmekin lähtöruutujn eli Thissioniin. Sieltä kuljimme kohti Psirriä. Kuulin kehuja hotellista nimeltä Jason Inn, joka nähtiin myös. Matkalla oli keramiikkakeskus, juutalainen synagoga ja hamam-kylpylöitä ennen kuin tulimme Monastirakin ja Psirrin alueille.
Keramiikantekoa voi opiskella täällä, vastapäätä on se synagoga. Täällä on kiva sisäpihakin, mitä ei ulkoapäin voisi uskoa.
Hamamin sisäänkäynti. Niitä oli täällä useampia.
Sitten kävelimme Monastirakin kujien kautta Psirriin ja matkalla poikettiin pienestä kellarin ovesta taidekahvilaan kuten vuosi sittenkin.
Lopulta perillä tavernassa. Olin ollut Karkkipäivä-Sannin kanssa yhteyksissä koska laitoin hänelle Omilon tekstin ateenalaisista kattoterassikahviloista, joita esiteltiin 10 kpl. Hän ehdotti tapaamista tavernassa. Kivaa! Ilmoitin sitten, missä olemme, mutta hän olikin saanut kutsun toisaalle.
Nyt meidän tavernamme oli sama kuin ennenkin samoine ongelmineen. Eli se kamala metelöivä musiikki! Apua!
Itse en tuonne menisi enkä myöskään suosittelisi. Salaatit olivat hyviä ja sienissä hyvä maku. Muuten, ei kehumista. 
Ei kai ollut oikein nälkäkään, mutta ei minulle maistunut! Söin vain vähän. Valkoviiniä tarjottiin pikkuisista pulloista ja se loppui nopeasti. Naapurini, se Kythiran poika tilasi ison oluen ja minäpä tein saman tempun. Pitäkää valkoviinitippanne!
Kyllä pahalta näytti se ruokamäärä, joka meiltä jäi syömättä! Sorry!

Oli niin  paljon puhuttavaa opiskelukavereitten kanssa, että ei siinä syödä ehtinyt. Erityisesti minua kiinnostivat bulgarialaisen Teodoran jutut ja itävaltalaisen Petran kokemukset minullekin tutusta Pelionin niemimaasta. Niin ja pitihän minun Deaninkin (australialainen, joka muutti 7 kk sitten Kythiralle) kipeät hartiat ja niskasärky hieroa pois! Hih!
Se musiikki kyllä hiljeni hetkeksi pyynnöstä, mutta...Ei, en tykännyt paikasta, varsinkaan, kun oppaamme Maya, rehtorin vaimo etukäteen moneen kertaan sanoi, että Psirrin paikat ovat aitoja kreikkalaisia musiikkeineen! Aha! Ei ollut näin!
Sitten, kun oli aika lähteä, lähdinkin vauhdilla. Jo klo 22 olin metrossa lähellä Maroussia. Hyvä niin. Nyt suoraa reittiä kotiin.

tiistai 29. lokakuuta 2019

Tiistai 29.10.

Kalimera.
Tänäänkin on Ateenassa aurinkoista jo aamulla. Turkuun satoi eilen aamulla ensilumi!
Tämä on se kuva, josta oli läksyä.
Ihan "pakko" oli kertoa Turussa toimivasta Meyersin telakasta, jossa rakennetaan maailman suurimpia, hienoja loistoristeilijöitä esim. Royal Carribeanille ja muille risteilyjä tehtaileville. Nuoreni ovat kumpikin telakalla työssä ja tulevaisuus vaikuttaa tilausten suhteen hyvältä!
Tässä on näkyvissä koulun ohjelmat koulupäivien jälkeen. Tänään on esim. Kolonakissa, missä asuin, kävely ja sen jälkeen konsertti.
Toivottavasti tällä kävelyllä (45 min.)  pysyn paremmin vauhdissa mukana kuin viimeksi iltakävelyllä. Se oli kylläkin paljon pidempi (2,5 t). Silloin lähdin kesken pois ja painelin muita odottelemaan tavernaan.
Mietin vielä, mennäkö tällä kertaa tavernaan keskiviikkoillan kävelyn jälkeen. Se maksaa 20 € . Ainakin sieltä olisi sitten hyvä lähteä ajoissa kotiin. Mietin vielä.
Tässä vielä kuvat niistä verbeistä, joita olisi syytä opetella!



Näkymiä koulutieltä. Ei kyllä lastenvaunuja tai pyörätuolia voi täällä käyttää! Niinpä ei niitä täällä näykään.


Onpa kiva pikkuinen koti!

Ostin piirakan aamiaiseksi ja söin sitä puistossa.
Sitten sain hänet seurakseni. Tuoksu tietysti houkutteli, kun se oli kinkkujuustopiiras.  Kissoja täällä liikkuu melko paljon pihoilla ja eilisellä tavernamatkalla kävelykadulla näkyi valtavan kokoisia pitkäkarvaisia rotukissojakin. Niitä olen ennen nähnyt vain kissanäyttelyissä.
Olisipa kivaa jonakin päivänä lähteä tältä pysäkiltä , ihan koulun läheltä bussiajelulle.

Tuo yksi linja (A 8) ainakin päättyy Exarchian kohdalle, missä Turun kieliryhmäni Eeva viime kesänä asui. Paikan nimi on Polytexneio, mutta voi kyllä olla, että se on jokin aivan eri paikka, mitä luulen! Kokeilemalla sekin selviäisi.
Tämäkin koulupäivä oli ihan mukava. Eva-opettaja  piti viimeisen tunnin. Hän ei viime vuonna minua opettanutkaan, mutta oli Psyrrin kävelyllä oppaana.
Läksynä huomiseksi on kertoa jostakin lempikirjasta. Toinen läksy on 4 lauseella  kertoa, mitä haluaa tehdä Ateenassa.  Kolmantena kirjoittaa 2 lausetta tyyliin "Jos voisin, tekisin sitä tai tätä". Lisäksi pitää kertoa, mitä oma pari vastasi tänään 8 kysymykseeni esim. työstään, kotikaupungistaan, lempiviikonpäivästään yms.
Meillä on ollut paljon suullista harjoittelua, ei niinkään kielioppia.  Ihan tyytyväinen olen ollut opetukseen.
Nyt ennen kuin lähden Ateenan keskustaan illaksi, on pesukoneellinen pyykkiä valmiina ripustettavaksi parvekkeelle kuivumaan. Sitä hyvää suomalaista ulkona kuivatun pyykin tuoksua täällä ei kyllä vaatteisiinsa saa.
Niin, ja muuten, ilmoittauduin sitten kuitenkin huomiseen tavernailtaan mukaan sen pitkän kävelyn päätteeksi. Mitä minä yksin täällä kotonakaan sen parempaa tekisin?
Hyvissä ajoin olin keskustassa ja kiersin Plakan kauppoja. Kävin istumassa tutussa kahvilassakin (Kirsin) ja mielestäni menin etuajassa treffipaikkaan Syntagmalle. Ei ketään tuttua siellä. Piti lähteä kävelylle Kolonakiin ennen teatteria. Olin ihan ihmeissäni! Hiljalleen sitten kävelin Pallas-teatteriin ja siellähän koko ryhmä jo istui paikoillaan. Olin sotkenut kellonajan. Piti lähteä varttia vaille eikä varttia yli 20! Ryhmä oli lähtenyt juuri ennen kuin menin treffipaikalle. No enpä siinä mitään menettänyt, olivat vain kävelleet katuja ylös ja alas.
Konserttisali oli valtava ja itse konsertti hieno! Todella taitava nuori naisviulisti ja hyvä nuori mieslaulaja. Naissolisteista en tykännyt!
Kiirehdin sitten metroon klo 23.40 kun en tiennyt, miten kauan se kulkee. Onhan tässä vielä monta asemaa ennen omaani ja uskon olevani kotona klo 0045 vasta.
Onneksi koulu alkaa vasta klo 10. Ostin tänään herätyskellon kun vanha hajosi, mutta tuo uusikin on melko huono. Se maksoi 5 € ja patteri on vanha. Puhelinherätystä en osannut ilman poikani apua maanantaiaamuksi laittaa. En yhtään muistanut, mistä sen saa esiin! Myös Telian puhelimet ovat olleet mykkänä joten vähän jännitti, onnistuuko puhelinherätys lainkaan! Milla kyllä arveli onnistuvan silti.
Aamulla pitää vääntää jotain läksyjä vielä valmiiksi.

maanantai 28. lokakuuta 2019

Maanantai, 28.10. Oxi-päivä. Koulu alkoi.

Tänään on toinen Kreikan kansallispäivistä, yleinen vapaapäivä, kaupat esim. kiinni. Marssirummutus kuului lähikaduilta jo aamulla ennen klo 9. Musiikkia ei ollut. Ryhmä ei kovin suuri ollut, alle 20 nuorta näkyi koulun ottamalla videolla. Kouluni kuitenkin alkoi klo 10. Kahvi oli valmiina siellä jo klo 9.30. Aamupalaa tein omassa kodissa.
Koulumatkalla tällaista:



Kuljin kauppojen ohi koska kävin pankkiautomaattia etsimässä.
Koulussa tehtiin testi ja se oli melko vaikea. Kirjoitin vielä, kun muut jo lopettivat. Kesken jäi koe muiltakin. Ryhmässäni meitä on vain 4 tällä kertaa. Sabine Saksasta oli viime vuonnakin samassa ryhmässä. Hän on psykiatri. Magnus tulee Malmösta, opettaa kirjallisuutta yliopistossa. Sandy asuu nyt Englannissa, mutta on asunut myös Uudessa Seelannissa, eläkeläinen, joka vuokraa asuntoja. Opettajat ovat vanhoja tuttuja, kivoja. Konstantinos  ja  Marina.
Siitä testistä jäi minua kyllä todella harmittamaan ihan tutut, tavalliset verbien taivutukset tyyliin " tulla-tulin-tulen (tuevaisuudessa), mennä-menin-menen, puhua-puhuin,puhun"! Voi jukra, kun niitä on jo vuosikausia väännetty ja käännetty enkä osannut vieläkään! Olisiko ihan mahdoton tavoite oppia nuo tällä reissulla? Minulla on mukana ohut oppikirja, jossa on 3 sivullista näitä verbejä. Esim. lennolla olisi hyvää aikaa viimeistään takoa nuo kovaan päähäni! Eikö?


Kirjallisia tehtäviä ei muita tänään ollut. Jokainen kertoi arkipäivästään, harrastuksistaan ja mielikirjoistaan. Tuntui, että samalla osaamistasolla kaikki olemme.
Huomiseksi pitää kirjoittaa annetusta kuvasta, mitä siinä näkyy ja mitä ajatuksia kuva herättää itsessä. Omassani on ilmeisesti loistoristeilijä Niilillä. Taustalla joki, taloja, isoja vanhoja purjeveneitä ja karu kalliomaisema. En vielä kirjoittanut mitään.
Koulupäivä päättyi klo 14 ja menimme taas lounaalle tavernaan.
Tässä meitä  opiskelijoita näkyy matkalla tavernaan.  Mustapaitainen mies on Kostantinos-opettaja vieressään Magnus.



Keltaisessa paidassa Maya, rehtorin vaimo ja tummansinisessä Sabine.
Tuo valkopaitainen nuori mies asuu Kythiran saarella. Sinne aiomme Millan kanssa mennä.


Taverna oli sama kuin viime kerrallakin. Nyt oli radio päällä harmittavan kovalla äänellä koko ajan! Istuin ihan kaiuttimen alla pöydän päässä enkä hyvin kuullut, mitä kauempana keskusteltiin. Kukahan sitä radiota halusi kuunnella? Viereiset pitkät pöydät olivat tyhjinä eikä paikassa paljon asiakkaita ollut. Tsatsiki, fava, horta, saganaki, porkkana-kaalisalaatti, kesäkurpitsapyörykät, ranskalaiset ja ohuet broilerileikkeet olivat tarjolla. Valkoviiniä  tarjottiin pienissä kannuissa muutama kierros. Eipä se mitenkään herkullinen lounas ollut! Kotiin lähdin n. klo 16.
Suurin osa opiskelijoista asuu Ateenan keskustassa. Olen onnekas kun saan asua näin lähellä koulua. Ehkä kuvistani myös näkyy, miten siisti paikka Marousi on.
Koulun ohjelmaan kuuluu myös 2 konserttia ja kaupunkikävelyjä. Niistä kerron myöhemmin. Nyt läksyä tekemään!
Yksi jännitys tässä nyt kyllä on, nimittäin Telian puhelimet ovat mykkinä. Saa nähdä, toimiiko puhelimeni herätys aamulla!

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Sunnuntai 27.10. Nyt asumaan pohjoiseen Ateenaan, Maroussiin

Kalimera
On kiva muuttaa Maroussiin, koulun lähelle. Täällä Kolonakissa kyllä opin jo reitit, mutta ei tämä ole minun paikkani! Yksi pieni minimarket eikä sekään helpolla löytynyt. Ainoa harmi on, että Maroussista on pitkä matka rannoille. Toivon läksyjä olevan niin paljon, että rantoja en ehdi edes kaivata. Niin, ja tulenhan minä koulun jälkeen sunnuntaina jo takaisin keskustaan asumaan Omonian lähelle.
Dorian Inn on tuttu hotelli.
Kellojen siirron takia kello on nyt 12.10. Istun lähellä Maroussin kotiani kahvilassa, mutta tämä on kyllä turhan varjoinen paikka puistokadulla.
Pääni sekosi pahemman kerran noiden viiisarien vääntelyjen takia! Luulin olevan kovakin kiire ehtiä klo 13: ksi perille kuten emännälle ilmoitin. Otin Kolonakin kadulta taksin Omonialle asti. Olisi se kyllä ollut pitkä matka kuhmuraisilla jalkakäytävillä raahata matkalaukkua! Ihmeellisen väljää kyllä näin sunnuntaina kaduilla oli! Oxi-päivän takia ihmisillä on pidempi vapaa, monet ovat lähteneet pois kaupungista kun sääkin on vielä lämpimän kesäinen täällä. Näin sanoi emäntäni.
Olin sitten tunnin etuajassa Maroussissa. Helppo on löytää kun on tutut reitit. Mitään en urheilusta tajua, mutta läheisen Irini-metroaseman kohdalla on iso Olympiastadion!

The Olympic Stadium

You can find the stadium at the metro stop “Eirini” (green line, direction Kifissia). It was initially designed in 1979 and completed in 1982. Since then, several championships and events have taken place there, but its fame first came with the Olympics of 2004. So that it would be able to host the 2004 Olympic Games, the Stadium was redesigned by the Spanish architect Santiago Calatrava. This stadium is located at 1,5 km from the Omilo school (and 2 metro stations).

 Kauan sitten oli Ateenassa Olympialaiset, josta joku nallemaskotti jäi mieleeni, ei muuta. Sorry! Otan joskus selvää. Vissiin paljon Ateenaa paranneltiin silloin, esim metroa laajennettiin tms.
Tämä koti on minusta kiva. Parveke on tärkeä! Nyt näen heti aamulla, millainen sää on.
Viime kerralla en osannut noita kaikkia 3:a markiisia tms. avata. Nyt avasin tuo oikeanpuoleisen, keskimmäistä en osaa avata. Näkymä on tällainen. Tuo minimarketti oli viime kerralla koko ajan kiinni.

Täällä on todella puhdasta!
On jopa tuollainen espressokahvinkeitin. Vai mkä tuo on? On myös kahvijauhetta tuohon. Muitakin kahvilaatuja on tarjolla talon puolesta!



 Nou nou-maitoa on jääkaapissa koko verkkopussillinen ja 2 cokista. Vettäkin monta pulloa vaikka kraanavesikin on juomakelpoista.
Pesukone on helppokäyttöinen, pulveria ja huuhteluainetta saa ottaa kaapista.
On kyllä hyvin varusteltu koti! Joskus on ollut tarjolla vain märkä ja haiseva moppi jossain nurkassa!
Ainoa vähän hankala asia on vaatekaappi. Sen ripustustanko on niin korkealla, että vaatehenkari pitää nostaa tangolle erityisen heinähangon näköisen varren avulla. Taidanpa antaa vaatteiden olla pinossa vaan!
Kaiken huippu on sitten tämä hinta. Maksan 7 yöstä 240 €! Ja emäntä tarjoaa myös autokyytiä metroasemalle. Olen niin tyytyväinen!
Täällä sitten vain huokailin tyytyväisenä koko iltapäivän ja illan. Sain kuin sainkin laitettua vaatteet riippumaan henkareihin. Ihanaa, kun voi koneella pestä pyykkiä eikä tarvitse likapyykkiä kotiin kuljetella!
Tutkin kaikkea mahdollista Omilo-kielikouluni materiaalia. Esim. tuo pieni teksti Olympiastadionista on Omilolta. Löysin valtavasti mielenkiintoista materiaalia Ateenasta! Kiva!
Vähän jo jännittää huominen koulupäivä. Olisipa kivoja tyyppejä omassa ryhmässä!
Meitä on 14 opiskelijaa. Norja, Ruotsi, Hollanti, Kreikka,  Australia, Belgia, Bulgaria, Itävalta, UK  , Saksa ja Suomi edustettuina.