Lennolla 25.8.2017 kirjoitettua:
Lento lähti klo 9.15 ja pitäisi olla Helsinki-Vantaalla klo 13. Aegeanin kone on hyvä ja ihan tarpeeksi tilava on penkkinikin. Valitsin taas etukäteen lähtöselvitystä hotellissa tehdessäni ikkunapaikan 7 F. Tykkään niin katsella saaria. Otin jokusen kuvankin käsittääkseni Skiathoksesta puhelimeni kameralla. Ei kai alkumatkalla muilla saarilla kuin sillä,  ole lentokenttää?
Ruoaksi tarjottiin sämpylä, voita, pilkottuja hedelmiä, marmeladia, suklaapatukka ja lämmin juustopiiras. Juomaksi otin Spritea ja kahvin.
Havahduin kalenterini kimpusta katsomaan tv-ruutua. Ihanaa! Siinä pyöri filmejä Kreikan eri saarista. Voisin katsella niitä aina! Lentokentällä ei tullut mitään haikeita lähtökyyneleitä, mutta filmejä katsoessa tuli kyllä suuria ikäväntunteita! Melkein itku pääsi!
Suurin osa saarista oli kyllä tuttuja, mutta jokunen on vielä näkemättä kuten Kasos, Kastellohorizo ja Samothraki.
Myös sellaisia paikkoja näytettiin, mihin en ole ilman bussia tai vuokra-autoa ikinä päässyt ja haluaisin kyllä päästä,  kuten Kefalonian Myrtos beach.
 90-luvulla teimme perheenä kesäisin Kreikassa veneretkiä esim. Nidristä. Yksin tein myös sellaisia Pargasta myöhemmin. Nyt näissä filmeissä vilautettiin vähän Meganissia ja Ithakaa ja huomasin, että aivan liian lyhyen ajan olen niillä saarilla saanut kauan sitten  viettää. Asia pitää korjata! Olenkin ajatellut ensi kevääksi tai ihan alkukesäksi  matkaa Lefkakselle ja yrittänyt selvittää, millaisia autotiet saarella ovat koska pelkään ajella kapeilla vuoristoteillä. Haluaisin asua Lefkadan kaupungissa,  jos kaikki saaren kylät ovat nykyään turistirysiä kuten Nidri. Siitä en pitänyt edes silloin n. 15 v. sitten. En myöskään vielä tiedä, onko Lefkaksella tarjolla saarikierroksia bussilla kuten on ollut Kefalonialla, Zakynthoksella  ja  Chioksella esim. Sellaiset ovat olleet minusta ihan hyviä ja menisin, jos olisi tarjolla paikallisen matkatoimiston järjestämänä.
Erikoisen sävähdyttävää äskeisissä filmeissä oli Ikarian osuus. Se osuus olikin ihmeellisen pitkä. Hyvä niin! Olen ollut siellä 2 viikon kielikurssilla joitakin vuosia sitten  ja uudelleen 27.4. -3.5.2017. Siellä en ole bussilla päässyt mihinkään, kun esim. keväällä sanoivat bussin kyllä  lähtevän Agios Kyrikoksesta (pääkaupunki) Evdiloon tiistaina ,mutta  palaavan vasta  keskiviikkona!
Taksilla teimme tuon matkan ja kielikurssilla silloin  opettaja kuljetti meitä saarella jkv. Filmissä näytettiin jotain puuveistotaidetta, mitä en ole nähnyt. Trapalo-niminen paikka on myös näkemättä.
 Soufiko-nimistä ruokaa filmissä myös tehtiin. En tunne sitäkään, onko se kasvisruoka kuten briam? Therman rannalla kyllä  uin kuumassa lähteessä, tai oikeammin sellaisen vieressä koska kai muuten olisin keittynyt, mutta hamamissa en ole ollut koskaan enkä ole myöskään  sotkenut itseäni savella, kuten filmissä joku teki.
Ikaria on kyllä ihanan erikoinen saari ja sen ihmiset myös. Siellä ei  turistien edessä pokkuroida vaan väki elää omaan tahtiinsa valvoen iltaisin myöhään ja nousten ylös , meidän mittapuun mukaan,  myös myöhään! Turistia palvellaan kunhan keritään, mutta ei ”palvota”! Tuolla tarkoitan sellaista teeskenneltyä käytöstä turistin edessä, mitä joskus ällötyksekseni olen nähnyt!
Vielä yksi kysymys tuli filmistä mieleen teille, jos joku voisi kertoa vastauksen minulle. En ole koskaan maistanut noita täytettyjä kesäkurpitsan kukkia. Minusta se näyttä turhanaikaiselta piperrykseltä. Vähemmälläkin vaivalla saisi ruoan tarjolle! Onko niissä todella jotain erikoista? Ovatko erityisen hyviä?
Olenko siis jäänyt jotain valtavaa elämystä vaille?
No, tulipahan kirjoitettua tässä istuessani. Kello on jo 12.20. Tykkään
kirjoitella ja tämä tabletti on uusi leluni ja minulle todella tärkeä. Toinen viihdyke lentokoneeseen ja pitkille odotusajoille, joita totisesti  minulla on näillä Kreikan  harhailuillani  ollut (!), on käsityö. Olisi hyvää aikaa neuloa sukkaa . Bambuiset sukkapuikot saa ottaa lennolle mukaan. Niissä eivät sormet hikisty lämpimälläkään  säällä. En ole tätä ajatustani vielä toteuttanut kylläkään.
Nyt sanon hei vaan! Laitan ehkä lennolla ottamani kuvan siitä saaresta, jota luulin Skiathokseksi. Sinne  olen mennyt vain laivalla Voloksesta ja tiedän, että helpommin pääsee jostakin A-kirjaimella alkavasta paikasta muistaakseni. Tuokin pitää selvittää koska Alonissos on niin  ihana, että sinne  vielä joskus haluan päästä! Auto kyllä pitää siellä vuokrata.  Skiathoksesta en pitänyt yhtään. Se oli minusta turistirysä, mutta ei suinkaan pahimmasta päästä. Ne pahimmat löytyvät  suurelta saarelta.
Taas joku taputti kun lentokoneen pyörät koskettivat  maata! Meitä on niin moneksi…Kello on nyt 13.08. Turvavyön merkkivalo sammui.
P.S. keikkuvassa Turun bussissa klo 14.35: Ei siitä puhelimella ottamastani kuvasta näy yhtään mitään!

Tänään laivalla Rafinaan. Heippa Paros!

Kalimera.
Olen jo pakannut. Eilen sain viestin, että laiva lähteekin klo 13.25 vaikka piti olla klo 12.50. Selvä.
Se on taas nimeltään Tera Jet ja hinta on 33 €.
Ulkokannelle ei siinä laivassa pääse, mikä kyllä kesäisellä reissulla olisi ollut mukavaa minusta . Ehkä Pireukseen menisi Blue Star Ferrisin iso toisenlainen laiva  mutta menen mieluummin Rafinaan kuin Pireukseen. Minusta Rafina on mukava paikka ja Avra-hotellikin on jo tullut monella reissulla tutuksi.  Siellä olisi myös todella hyvä aamiainen, mutta luulen, että en sitä ehdi nauttia koska on mentävä ajoissa lentokentälle.
Isäntä pyysi luovuttamaan huoneen jo klo 11:n aikaan jotta se saadaan siivottua seuraaville. Kyllä se minulle sopi. Kun koko matkalaukun sisältöä en ole ripotellut ympäriinsä, on helppo pakata tavarat kasaan.
Kouros-hotellissa oli kyllä mukavaa oikein asettua, kun siellä oli valtava määrä vaatehenkareitakin niin, että teki ihan  mieleni laittaa vaatteet oikenemaan niihin . Jos vielä olisi ollut vedenkeitin, olisin ollut okein tyytyväinen. Kahvia on pakko aamulla saada ja mieluiten iso mukillinen suomalaista maitokahvia!
Täällä keitin kattilassa vedet ja käytin suppiloa ja suodatinpapereita. Onkohan muuten niissä suodatinpapereissa jotain eroja? Halpaa tietysti ostelen, mutta nyt tuntuu, että laihaa on kahvini! Yhtenä aamuna keitin kahvini kattilassa vaikka se olikin suodatinjauhatusta. Ei ollut hyvä idea sekään koska sitten taas piti siivilöidä enimmät porot isolla spagettisiivilällä. Suo siellä, vetelä täällä! Ehkä minäkin teen jatkossa niin kuten joku fb:n KREIKKA-ryhmässä kertoi; otan vedenkeittimen mukaan!
Lähdin sitten hotellihuoneestani ja laukun sain jättää talon kellarimaiseen pyykkihuoneeseen n.2,5 tunniksi.
Mukanani oli uimavarusteet, mutta nyt olikin kovin tuulista rannalla joten uiminen ei kiinnostanut. Kävelin katsomassa ystäväni viimeksi käyttämää pientä hotellia ja kysymään, onko siellä vapaata meille lokakuun reissua varten . Olipa söpö hotelli! Rouva muisti hyvin ystäväni, mutta totesi, että he sulkevat juuri kesken sitä aikaa, jonka me saarella aiomme viettää. Hän suositteli toista hotellia. Se löytyi helposti ja sekin oli oikein söpö! Ihana hiekkaranta aivan sen edessä. Siellä juttelin rouvan kanssa ja kyselin hintoja yms. Melkein jo varasin ja kiireesti aloin viestitellä ystävälleni asiasta.
Pian jo olikin aika lähteä laivalle. Se lähti ihan ajallaan ja olipa tylsä matka kun ulkokannelle ei lainkaan päässyt. Perillä Rafinassa olin klo 18.10. Ei tehnyt mieleni lähteä mihinkään tavernaan tms. Laivalla nautin suolaisen piirakan enkä nyt tarvinnut mitään ja väsyttikin jo.
Kylläpä kesti kauan kirjautuminen sisään hotelliin, kun edessäni oli saksalainen naisryhmä, äiti ja kaksi  tytärtä. Heillä oli koko ajan jotain kysyttävää ja englanti ei oikein äidiltä ainakaan sujunut.
En ollut varma, olinko juuri tällä kertaa varannut hotellin tarjoaman ilmaisen bussikyydin aamuksi lentokentälle. Selvästi jo väsymys painoi, kun kysyttäessä lennon nousuaikaa, ilmoitin sen  boarding-ajan, siis 9.15: n sijaan 8.35. Sopiva bussi olisi ollut klo 7.20 hotellilta lähtevä, mutta minulle sanottiin, että bussi lähtee klo 06.20 ja ulkona on oltava 10 minuuttia ennen sitä. Ajattelin, että järkevintä on vaan mennä yöpuulle!
Nautin hiljaisesta huoneesta ja ihanan ylellisistä lakanoista pitkän suihkun jälkeen. Televisiota en edes yrittänyt avata. Sen sijaan järjestin ihan privaattikonsertin - katselin Paros Parkissa videoimiani Yiannis Kotsiran esityksiä. Jokin video on ihan hyväkin, kun käsi ei ole kuvatessa tärissyt, mutta onhan tuolla tabletilla monia ihan heiluviakin videointeja! No, ääni se kai on pääasia! Paitsi, että hän on kyllä kiva tällaisen täti-ihmisenkin katsella. Sellainen ihana kuin intiaanipoika!
Sen verran siellä konsertissa sain selville, että videointi ei ole kiellettyä. Ei sitten ollutkaan helppoa laittaa edes pätkää videostani fb:n pienempään Kreikka-ryhmään, missä tiesin ihmisten kuvia ainakin odottavan. Aikani taas taistelin tekniikan kanssa kunnes tajusin, että lastenkodin lapsetkin tekivät videoitaan you tubeen. Sinne minäkin sitten lopulta opin laittamaan niitä ja nyt niitä  on  minulta siellä jo 6 kpl. Taisin vähän liikaa innostua!
Olikin sitten mukavaa nukahtaa ja herätä klo 05.30. herätyskellon soittoon.
Aamulla ajattelin lentokentällä kaikessa rauhassa nauttia aamupalaksi kunnon kahvit ja jonkin sämpylän ehkä. Hotellin aamiaistarjoilu alkaa klo 06 aamuisin ja on kyllä todella hyvä. Joskus sen vielä aion nauttia!

Keskiviikko 23.8. Paros, Parikia

Kalimera!
Arvaa, mitä olen puuhannut aikaisesta aamusta alkaen. Heräsin  klo 05.20 ja minun piti vain vähän kurkata lentoja yms.
Juu, mitäpä Kreikka-hullu muuta kuin varaa hotelleja Ateenasta 3 yöksi ja lennot Helsinki-Tukholma-Ateena 12.10. Se on 2 päivää ennen ystäväni tuloa, mutta sinä päivänä sain edulliset lennot. Nyt on varaukset tehty. Hyvä niin.
Toki hotellivaraukset saarilla puuttuvat vielä, mutta nekin varmasti järjestyvät ihan tuota pikaa. Uskon ystäväni varaavan myös minulle huoneen samalla kuin itselleenkin.
Nyt lähden jo ajelemaan koska tänään pitää auto luovuttaa klo 18.
Heippa!
Ajoin uimarannalle Parasporoon.

Parasporo

Nyt etsin syrjäisemmän kohdan rannalta, johon ei tuullut paljoa eikä pauhaava musiikki kuulunut. Aallot vain pauhasivat välillä. Viihdyin ihan iltapäivän klo 15.30 asti.

Tämä taverna aukesi vasta myöhemmin päivällä.
 Kävelin myös ihan toiseen päähän rantaa, jossa oli kaveri tarkkaan vahtimassa petejä ja varjojaan. Aioin jäädä siihen lähelle hiekalle, mutta sepä ei hänelle sopinutkaan vaan pyysi menemään syrjemmälle koska petejä tuodaan lisää. No, kyllähän minä kiltisti meninkin syrjemmälle. Ihan O.K. minulle koska työtään hän vain teki!

Parasporon rannan kahvilassa söin aamiaiseksi munakkaan, joka maksoi kyllä 7,30 €. Suolainen hinta minusta, mutta ei siellä  muuta oikein ollut. 

Nyt oli mukanani juomista ja aurinkovoiteetkin. Silti rupesi iho jo liikaa kuumottamaan joten päätin lähteä pois rannalta klo 15.30.

Etsin autovuokraamon toimistoa, mutta en löytänyt . Olisin halunnut jo klo 16 luovuttaa auton. Onkohan jokin pöytälaatikkofirma vai miksi ei löytynyt koko toimistoa? 

Olin sopinut parkkipaikalle treffit autonhakijan kanssa. Odotin häntä yli 20 minuttia ja huomasin vasta sitten puhelimessani viestin, että voin jättää avaimen hotellin respaan Mikelle. Tein niin. 

Illalla lähdin vihdoin ihailemaan auringonlaskua . Paikka on Agios Konstantinoksen kirkko. Siellä oli muitakin ihailijoita. 

Kävelin tarkoituksella kirkolta pois vähän syrjäisempiä kujia pitkin ja otin kuvia vaikka jo oli hämärää. 

Nämä ostoskujat eivät nyt houkutelleet. Mihinkään tavernaankaan en halunnut mennä joten pysähdin vain tuttuun paikkaan gyros pitalle, jota en kokonaan jaksanut. En myöskään 2,50 €:n isosta Amstelista kuin noin puolet. Pieniä ei siellä ollut. 

Hassuja muuten nuo hintojen vaihtelut! Se pieni limsa Antiparoksen uimarannalla maksoi 3,50 €!

Tiistai Paros

Kalimera. Heräsin jo ennen klo 8:aa ja ihan hyvä niin.
Saa nähdä, mistä itseni tänään löydän.
Face bookista ilmeni, että tuttu pariskunta kreikan opiskeluryhmästäni on hiljattain myös asunut tässä samassa hotellissa. Lupasin viedä terveiset Mikelle. Hotellin arvosteluista eivät kaikki todellakaan ole ylistäviä eikä kai niin pidä elävässä elämässä ollakaan. Itsekin sain vähän äreän poistumiskehotuksen hotellin ovelta istumasta silloin, kun laivalta tultuani odotin siinä kauan autovuokraamon miestä. Ymmärrän kyllä, että näissä ihmisruuhkissa hotellin oven pielessä ei ole tilaa vieraille istuskelijoille. Ylimääräiset  kulkijat menkööt vaikka puistoihin istuskelemaan. Täällä oli kyllä ihan valtava tungos silloin Marian päivänä. Nyt on vähän väljempää jo.
Tänään haluan nähdä auringonlaskun Parikian kirkon luota. Etsin sen paikan, josta Sanni Karkkipäiväblogissaan on kertonut ihastuneena. Myös hänen kehumansa kasvisravintola kiinnostaa. Se löytyy kyllä kartasta, sen nimessä oli lehmä-sana. Se on Happy Cows nimeltään ja aukeaa klo 17.
Eilisen kylän, sen  Alykin tapaiset paikat eivät minua kiinnosta. En haluaisi asua sellaisessa paikassa, joka on täynnä turisteille tarkoitettuja hotelleja , baareja ja tavernoita. Ranta oli kyllä kiva, mutta väkeä liikaa. Kuumissani teki mieleni hypätä vaatteet päällä sinne mereen, kun hiekka oli niin samettisen näköistä ja vesi kirkasta. Rannan tuuli kuitenkin puhalsi suurimmat höyryt pois päästäni.
Luulen löytäväni Antiparokselta rauhallisen rannan . Sinne siis tänään.
Kyllä. Ajoin Pountaan asti Auto olisi kuitenkin pitänyt peruuttaa sille autolautalle! En halunnut sitä tehdä vaikka kyllä näin , miten muitakin henkilökunta neuvoi. Olen niin surkea peruuttajakin! Siis nimenomaan tuo kin-pääte. Jätin auton satamaan ja menin itse lautalla yli. Oli jo kova nälkäkin. Etsin leipomoa nähdessäni vastaantulijoilla jotain piirakoita käsissään. Kävely/ostoskadun alkupäästä heti löytyikin paikka, jossa söin kinkkujuustopiirakan. Join omaa kirsikkamehuani sen kanssa. Ostin pienen pullon kylmää vettä hyväksi toteamastani kauppaketjun myymälästä (Market-in). Hassua, että se maksoi 30 senttiä kun 2 litran pullo Naoussassa maksaa 20 senttiä. Ei minua oikeastaan se ostoskatu kiinnostanut, mutta silti otin nämä kuvat.

Täällä oli paljon väljempää kuin Paroksen puolella.

 Sain tabletilla kirjoitettua fb:n pienempään ryhmään kuulumisiani siinä istuskellessani. Heti rannassa huomasin kyltin, jossa kerrottiin bussin kulkevan uimarannoille ja tippikiviluolaan. Ei minua tippikiviluolat kiinnosta, olen sellaisen jo esim. Kefallonialla nähnyt. Hiekkarannalle teki mieleni. Klo 13 lähti bussi. Edestakainen matka maksoi 6 € . Oli useampi ranta valittavana. Valokuvan perusteella valitsin rannan nimeltä Soros Beach.
Bussi tuli ihan täyteen, moni jäi luolalle. Rannalla oli iso meluisa taverna, mistä ostin ihan pienen limsan ja se maksoi 3,50 €. Hiekkaranta se oli ja siellä olisi kyllä ollut syrjemmässä varmaan kivampi olla. Se musiikki oli jotain reggaeta ja alkoi harmittamaan. Usein pulahdin veteen ja kun piti laittaa kuumottavalle iholle aurinkovoidetta , tajusin voiteiden jääneen toiseen kassiin sinne autooni alusvaatteiden kanssa. No, päätin vuokrata rantapedin varjoineen. Täällä oli sellaisia säilytyslokeroita arvotavaroille, jotka ovat nyt uutta ainakin minulle Kreikassa. Tällainen se on

Ehei kuule! Eipä sille pedille mennä edes maksaen! Joku inme reservation taas olisi pitänyt olla ja asua lähistön hotellissa jos oikein tajusin nuorta naista, joka tuli pahoittelemaan, että ei onnistu tulla petille. Pitäkööt tunkkinsa!
Ranta oli tällainen

eli ihan kiva. Sitten huomasin, että lähimpänä minua oleva varjo tekeekin varjon hiekkaan ja siirryin siihen ilmaiseksi. Härpiti hää, pitäkää varjonne! Kyllä oli hyvä saada olla varjossa välillä!

Siinä saatoin jopa kirjoitella viestejä ja lukea uutisia tabletilta eli siis tehdä muutakin kuin vain makoilla. Hyvä!
Aika kuluikin sitten nopeasti. Olin miettinyt meneväni rannalle johtavan tien vieressä olevaan kodikkaaseen tavernaan syömään lounasta tms. mutta hups, aika kuluikin niin, että en olisi enää ehtinyt koska paluubussi lähti klo 17.05. Eipä se haitannut kun kuumuudessa ei ole nälkä.
Bussin kuljettaja luetteli monia paluuaikoja sekä kreikaksi että englanniksi ja sanoi, että tavernan seinällä on aikataulu. Tällaisen löysin siitä meluisasta ravintolasta, mutta ei siinä kyllä ole mitään esim. klo 15.30 lähtevää kuten piti olla. En tajua, ehkä kuumuus saa minut tyhmäksi!

No, pääasia, että pois pääsin.
Pountasta sitten ajoin kaupunkiin ja nyt huomasin senkin hotellin matkalla, jossa viimeksi täällä asustelin. Kyllä nyt on hotelli paremmassa paikassa.
Suihkun jälkeen sitten vähän luin keskusteluja Kreikka-ryhmissä fb:ssa. Alkoi jo tulla pimeää. Minun piti mennä auringonlaskua katsomaan eräälle kirkolle, mutta kas kummaa, se olikin jo laskenut!
Etsin sitten sellaisen ravintolan, jota Sanni on karkkipäiväblogissaan kehunut. Löysin sen.

Söin tuon keskimmäisen salaatin, mutta en kaikkea jaksanutkaan. Jano oli kyllä kova ja vettä join paljon.
Sitten kuljin hissukseen hotelliin.

Kyllä nyt väsyttikin! Ystävältäni oli tullut sähköposti jo klo 11 aikaan, mutta näin sen vasta nyt ja kello oli jo 22.20!
Asia koski seuraavan reissun lennon varaamista. Paluulento siihen minulla jo olikin hankittuna 24.10. Ateenasta Tukholman kautta Turkuun, mutta menolento Ateenaan puuttui. Nukahdin nopeasti.

Maanantai

Nyt pitää jo lähteä autoilemaan saaren eteläosaan johonkin rantaan.
Aamiainen itse tehtynä ja paljon suomalaista kahvia nautittuna.
Vesipullo yms. mukaan ja menoksi...

Tässä kuitenkin ensin sunnuntain asioita. Sekoilen konsertin jälkeen Kotsiran huumaamana joten nyt ovat päivät ja tekstit ja asiat ja koko minä ihan sekaisin!

Sunnuntaina oli mukavan tuulinen päivä. Lähdin 12: n aikoihin pääkaupunkiin ajamaan. Matkalla poikkesin ne liinat ostamassa ja tulin hotelliini sittenkin ilmoittamaani aikaa aikaisemmin.

 Vähän nolotti, kun huonettani vasta siivottiin. Sain jättää kuitenkin laukun ja muita painavimpia pussukoitani huoneeseen ja  lähdin kulkemaan. Halusin heti ostaa Kotsiran musiikkia autooni viihdykkeeksi. Joku Anu oli arvellut fb:n Kreikka-ryhmässä, että voisi löytyä cd täältä. Menin turisti-infoon se karttapaita, jota rakastan, ylläni. Sielläpä olikin kiva heppu, jonka kanssa sain taas harjoitella kreikan puhumista. Kivaa! Sain ohjeet, mihin mennä. Olipa muuten kuuma sillä ostoskujalla Market street.

 Kävelin sen loppuun asti enkä löytänytkään etsimääni. Turvauduin tabletin googleen ja googlemapsiin, joka ohjasi lähelle turisti-infoa, jonkin museon lähelle. Hiljaa kun takaisinpäin  kuljin, niin havahduinkin ihan pian musiikkiin. Löysin heti sen oikean pienen putiikin. Ostin 2 levyä.

Auton saatoin sunnuntaina jättää kuulemma yksityissairaalan parkkiruutuun, mutta isännän poika vannotti moneen kertaan, että se pitää siirtää ennen arkea pois. Fb:n Kreikka-ryhmän Anu oli neuvonut minulle,mistä löydän julkiset ilmaiset parkkialueet, kiitos hänelle. Ison puiston takaa löytyi heti hyvin tilaa. Vein auton sinne yöksi.
Pian jo tulikin ilta, mutta eipä sitä kyllä kuumassa oikein nälkä tule ja yksin ei ole kiva mennä tavernaan. Tyydyin -  tai eihän se ole tyytyminen vaan herkuttelu, jota kotona ei saa -  gyros pitaan. En halunnut kuitenkaan sataman ruuhkaisimpiin paikkoihin mennä vaan valitsin paikan sisemmältä , aukion laidalta. Oli hyvää ja palvelukin herttaista.
Satamassa oli edelleen valtavasti väkeä . Aikaisemmilla keväisillä reissuillani täällä ei ole tällaista tungosta ollut, mutta nythän onkin elokuu.
Tästä näkymästä tuli muisto mieleen!

Samalla iltakävelyllä ostin myös laivalipun  24.8. Parokselta Rafinaan. Kylläpä nyt olivat liput kalliita kevääseen ja alkukesään verrattuna, tulomatkalla jännittyneenä en sitä niin miettinytkään. Mieluiten olisin matkustanut ulkokannella istuen, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ollut joten menen takaisin samalla aluksella kuin tulinkin. Tera Jet klo 12:50 ja hinta 33 €. Kestää n. 3,5  tuntia.
Rafinan tuttuun hotelliin yöksi taas.

Nyt sitten maanantain juttuja. Melko kauan taas taistelin näiden blogitekstieni ja videoiden kanssa. Aamu muuttui jo aamupäiväksi. Kivaa kuitenkin oli se, että mikään aamiaisen tarjoilu ei minua hoputtanut tai rajoittanut loppumisellaan  klo 10.30. kuten edellisessä paikassa koska se ei ollut koskaan alkanutkaan! Niin, ja kyllä minusta tuo klo 10.30. oli aivan liian aikainen aika lopettaa hotellin aamiaisen tarjoilu! Ehkä 11.30. olisi parempi.
Omat kahvini ja voileipäni nautin ja lähdin ajamaan. Laitoin soimaan ostamani vanhemman Kotsiran cd: n. Kyllä tiet olivat ihan hyviä ajaa , mutta ihan takapuskurissa roikkujat harmittivat. Fiestalla kyllä sain hyvin tehtyä rakoa. Heti, kun huomasin jonoa taakseni kertyvän ,ajoin tien sivuun jos mahdollista.
Ajoin Alykiin asti. Siellä pieni juomatauko ja myöhemmin myös suolainen piirakka huikopalaksi ja apteekista Ζιρτέκ:iä, kun parkkipaikan vierelle osui apteekki.

En jäänyt uimaan koska varjossa oli ihan hyvä huilata ja viilentyä.
Matka jatkui.
Sitten halusin jo mereen vilvoittelemaan. No, tämä paikka oli kyllä kaikkea muuta kuin ne autiot/rauhalliset rannat, joita ennen reissua kuvittelin löytäväni! Tänne oli kuitenkin helppo löytää ja tuo jo kirosanaksi muutunut parkkipaikka oli hyvin selvillä etukäteen. Hyvä niin!

Haikailin niin noiden surffilautojen ja purjeiden perään, että kuva niistä oli otettava!
No, kiva tuolla rannalla oli vähän meressä vilvoitella. Paikan nimi on  Chrysi Akti.
Seuraavaksi ajoin Marpissan kautta jo tuttuun Naoussaan. Teki NIIN PALJON vihdoin mieleni sitä frozen youghurtia!
Sitä kyllä sain, kun ajoin ensin sille löytämälleni kivalle rannalle. Kävelin sieltä Naousssan keskustaan,mutta harmikseni ei tullut mitään kameraa mukaani! Matkalla puikkelehdin pienillä kauneilla kujilla ja siellä oli kivoja putiikkeja. Ehkä niitä olisi kuitenkin mukavampi tutkia toisen ihmisen kanssa kuin yksin, en tiedä.
Vihdoin se onni oli edessäni. Se oli suurin mahdollinen annos frozen youghurttia hedelmillä ja marjoilla, mutta kylläpä se maksoikin! Apua, hei, se maksoi 8 €!
Enpä taida sanoa, mitä kunollinen ateria maksoi hyvässä tavernassa Chioksella keväällä!
No, nyt olen saanut sen,mitä halusin.
Huomenna olisi kivaa ajella tuolla Antiparoksella. Miten helppoa mahtaa olla ajaa Pountassa sille lautalle? Luvallista se ainakin on toisin kuin eräs muu juttuni tähän mennessä...
Nyt pitää vähän tutkia, onko mitään kommentteja tullut. Hyvää yötä!
P.S. palaan vielä vähän  ihmetellen sitä, että  kukaan ei kommentoi. Eikö kukaan siis lue näitä?