Tiistai Paros

Kalimera. Heräsin jo ennen klo 8:aa ja ihan hyvä niin.
Saa nähdä, mistä itseni tänään löydän.
Face bookista ilmeni, että tuttu pariskunta kreikan opiskeluryhmästäni on hiljattain myös asunut tässä samassa hotellissa. Lupasin viedä terveiset Mikelle. Hotellin arvosteluista eivät kaikki todellakaan ole ylistäviä eikä kai niin pidä elävässä elämässä ollakaan. Itsekin sain vähän äreän poistumiskehotuksen hotellin ovelta istumasta silloin, kun laivalta tultuani odotin siinä kauan autovuokraamon miestä. Ymmärrän kyllä, että näissä ihmisruuhkissa hotellin oven pielessä ei ole tilaa vieraille istuskelijoille. Ylimääräiset  kulkijat menkööt vaikka puistoihin istuskelemaan. Täällä oli kyllä ihan valtava tungos silloin Marian päivänä. Nyt on vähän väljempää jo.
Tänään haluan nähdä auringonlaskun Parikian kirkon luota. Etsin sen paikan, josta Sanni Karkkipäiväblogissaan on kertonut ihastuneena. Myös hänen kehumansa kasvisravintola kiinnostaa. Se löytyy kyllä kartasta, sen nimessä oli lehmä-sana. Se on Happy Cows nimeltään ja aukeaa klo 17.
Eilisen kylän, sen  Alykin tapaiset paikat eivät minua kiinnosta. En haluaisi asua sellaisessa paikassa, joka on täynnä turisteille tarkoitettuja hotelleja , baareja ja tavernoita. Ranta oli kyllä kiva, mutta väkeä liikaa. Kuumissani teki mieleni hypätä vaatteet päällä sinne mereen, kun hiekka oli niin samettisen näköistä ja vesi kirkasta. Rannan tuuli kuitenkin puhalsi suurimmat höyryt pois päästäni.
Luulen löytäväni Antiparokselta rauhallisen rannan . Sinne siis tänään.
Kyllä. Ajoin Pountaan asti Auto olisi kuitenkin pitänyt peruuttaa sille autolautalle! En halunnut sitä tehdä vaikka kyllä näin , miten muitakin henkilökunta neuvoi. Olen niin surkea peruuttajakin! Siis nimenomaan tuo kin-pääte. Jätin auton satamaan ja menin itse lautalla yli. Oli jo kova nälkäkin. Etsin leipomoa nähdessäni vastaantulijoilla jotain piirakoita käsissään. Kävely/ostoskadun alkupäästä heti löytyikin paikka, jossa söin kinkkujuustopiirakan. Join omaa kirsikkamehuani sen kanssa. Ostin pienen pullon kylmää vettä hyväksi toteamastani kauppaketjun myymälästä (Market-in). Hassua, että se maksoi 30 senttiä kun 2 litran pullo Naoussassa maksaa 20 senttiä. Ei minua oikeastaan se ostoskatu kiinnostanut, mutta silti otin nämä kuvat.

Täällä oli paljon väljempää kuin Paroksen puolella.

 Sain tabletilla kirjoitettua fb:n pienempään ryhmään kuulumisiani siinä istuskellessani. Heti rannassa huomasin kyltin, jossa kerrottiin bussin kulkevan uimarannoille ja tippikiviluolaan. Ei minua tippikiviluolat kiinnosta, olen sellaisen jo esim. Kefallonialla nähnyt. Hiekkarannalle teki mieleni. Klo 13 lähti bussi. Edestakainen matka maksoi 6 € . Oli useampi ranta valittavana. Valokuvan perusteella valitsin rannan nimeltä Soros Beach.
Bussi tuli ihan täyteen, moni jäi luolalle. Rannalla oli iso meluisa taverna, mistä ostin ihan pienen limsan ja se maksoi 3,50 €. Hiekkaranta se oli ja siellä olisi kyllä ollut syrjemmässä varmaan kivampi olla. Se musiikki oli jotain reggaeta ja alkoi harmittamaan. Usein pulahdin veteen ja kun piti laittaa kuumottavalle iholle aurinkovoidetta , tajusin voiteiden jääneen toiseen kassiin sinne autooni alusvaatteiden kanssa. No, päätin vuokrata rantapedin varjoineen. Täällä oli sellaisia säilytyslokeroita arvotavaroille, jotka ovat nyt uutta ainakin minulle Kreikassa. Tällainen se on

Ehei kuule! Eipä sille pedille mennä edes maksaen! Joku inme reservation taas olisi pitänyt olla ja asua lähistön hotellissa jos oikein tajusin nuorta naista, joka tuli pahoittelemaan, että ei onnistu tulla petille. Pitäkööt tunkkinsa!
Ranta oli tällainen

eli ihan kiva. Sitten huomasin, että lähimpänä minua oleva varjo tekeekin varjon hiekkaan ja siirryin siihen ilmaiseksi. Härpiti hää, pitäkää varjonne! Kyllä oli hyvä saada olla varjossa välillä!

Siinä saatoin jopa kirjoitella viestejä ja lukea uutisia tabletilta eli siis tehdä muutakin kuin vain makoilla. Hyvä!
Aika kuluikin sitten nopeasti. Olin miettinyt meneväni rannalle johtavan tien vieressä olevaan kodikkaaseen tavernaan syömään lounasta tms. mutta hups, aika kuluikin niin, että en olisi enää ehtinyt koska paluubussi lähti klo 17.05. Eipä se haitannut kun kuumuudessa ei ole nälkä.
Bussin kuljettaja luetteli monia paluuaikoja sekä kreikaksi että englanniksi ja sanoi, että tavernan seinällä on aikataulu. Tällaisen löysin siitä meluisasta ravintolasta, mutta ei siinä kyllä ole mitään esim. klo 15.30 lähtevää kuten piti olla. En tajua, ehkä kuumuus saa minut tyhmäksi!

No, pääasia, että pois pääsin.
Pountasta sitten ajoin kaupunkiin ja nyt huomasin senkin hotellin matkalla, jossa viimeksi täällä asustelin. Kyllä nyt on hotelli paremmassa paikassa.
Suihkun jälkeen sitten vähän luin keskusteluja Kreikka-ryhmissä fb:ssa. Alkoi jo tulla pimeää. Minun piti mennä auringonlaskua katsomaan eräälle kirkolle, mutta kas kummaa, se olikin jo laskenut!
Etsin sitten sellaisen ravintolan, jota Sanni on karkkipäiväblogissaan kehunut. Löysin sen.

Söin tuon keskimmäisen salaatin, mutta en kaikkea jaksanutkaan. Jano oli kyllä kova ja vettä join paljon.
Sitten kuljin hissukseen hotelliin.

Kyllä nyt väsyttikin! Ystävältäni oli tullut sähköposti jo klo 11 aikaan, mutta näin sen vasta nyt ja kello oli jo 22.20!
Asia koski seuraavan reissun lennon varaamista. Paluulento siihen minulla jo olikin hankittuna 24.10. Ateenasta Tukholman kautta Turkuun, mutta menolento Ateenaan puuttui. Nukahdin nopeasti.