Ensimmäistä kertaa kuulin etukäteen hyvissä ajoin facebookin Kreikka-ryhmässä, missä on ulkoilmakonsertti Kreikassa. Ikinä en ole sellaista löytänyt vaikka matkoja olen tehnyt alk. 1981 paljon. Yiannis Kotsiras on minulle melko uusi laulaja, mutta todella hyvä minusta. Yhtään hänen levyään en vielä omista. Netin kautta vasta olen hänen musiikkinsa vähän tutustunut. Ei kai nykyään ole paljoa levykauppojakaan.
Konsertti pidetään tutulla Paroksen saarella. Innostuin asiasta niin, että heti pistin töpinäksi. Haluan sinne!
Hankin Ateenan lennot ensimmäiseksi Aegeanilta. Sitten hankin hotelliyön Rafinan satamakaupungista, laivalipun Parokselle ja hotellimajoituksen läheltä konserttipaikkaa, Paros Parkia. Hotellini Kouros , Naoussan lähellä,on ihmeellisen edullinen verrattuna niihin hintoihin, mitä nyt elokuussa Etelä-Euroopan ihmisten lomien aikaan pyydetään! Ihan karmeita hintoja verrattuna niihin, mitä 2:lla kevään ja alkukesän reissuilla maksoin.
Haluan nähdä saarta enemmän kuin vain Naoussan ja Parikian, missä asun sitten konsertin jälkeen edullisessa hotellissa nimeltä Mikes Rooms. Siksi päätin vuokrata ilmastoidun pienen auton. Sekin maksaa yli kaksinkertaisesti pääsiäisen hintaan Lesboksella verrattuna. Maksakoon! Vuokrasin Fiat Pandan 8 päiväksi. Juuri nyt on Kreikassa ollut 40 asteen helteitä joten se ilmastoitu ajopeli on tarpeen. Varmasti uimarannat ovat myös ruuhkaisia. Suunnittelin etsiväni rauhallisempia rantoja ajellessani saarella. Hankin myös Paroksen kartan Terrain Mapsilta. En halua päätyä millekään hurjille vuoristoteille Fiatillani!
Viimeiseksi hankin vielä yhdeksi yöksi hotellihuoneen Rafinasta. Avra-hotelli on ennestään tuttu ja hyväksi havaittu. Hintaan kuuluu myös lentokenttäkuljetus hotellin pikkubussilla. Toki osaisin kyllä kentältä Rafinaan tavallisellakin bussilla.
Vielä on hankkimatta laivalippu Parokselta Rafinaan 24.8. paluumatkaa varten. Lento Suomeen on sitten 25.8.
Tätä tekstiä naputtelen nyt lennolla wordilla. Aikamoinen itkukonsertti kestänyt jo pitkään. Sihinää ja hyssyttelyä kuuluu ympärillä, mutta ihmettelen, miksi vanhemmat eivät puhu näille kirkuville lapsilleen ja johdattele huomiota pois kirkumisesta. Niin itse tekisin ja kaikki mahdolliset kevätjuhlaliikkeet! Oma lapseni oli 14 kk:n ikäisenä mukanamme Kosilla eikä kirkunut koskaan. Sen matkan jälkeen mukana joka vuosi . Ihme pentu! En ymmärrä, miten sain niin tyytyväisen lapsen!
Aegeanin lennoilla tarjotaan myös ateria. Tänään se oli broileria jyvämakaronilla, sämpylä, kolmiojuusto ja salaattina tsatsiki. Ihan hyvää oli. Sesaminsiemen-hunajakeksin jätin syömättä. Juomaksi vain Sprite vaikka viiniäkin oli tarjolla. Kahvi on parempaa kuin Ruotsinlaivojen cafeteriassa.
Laukkuun pakkasin myös suomalaista kahvia, suodattimen ja suodatinpaperit. Kummassakin huoneessani on keittomahdollisuus. Saapa nähdä, onko taas ihan surkean pieniä kahvikuppeja, joista ei ole mitään iloa. Kyllä kunnollinen muki pitää olla eikä mitään fingerborgeja!
Tänään kuulin fb:n Kreikkaryhmän kautta ilokseni, että Paroksella ei olekaan mitään 40 asteen helteitä. Tieto tuli Santorinilta, joka sijaitsee 100 km:n päässä Paroksesta. Hyvä uutinen minulle, joka jo suunnittelin Fiatissa nukkumista koska siinä on se ilmastointi! Hoopo minä!
Melko pian tämä kone lentää Kreikan ilmatilassa. Ihanaa! Varasin taas kotona lähtöselvitystä tehdessäni ikkunapaikan jotta saan nähdä tuttuja saaria ja kreikkalaisia maisemia. Paikkavaraus ei maksa sen yhteydessä mitään, mutta joskus olen hyvissä ajoin varannut ja siten myös maksanut jotta saan toiveeni mukaisen istumapaikan. Nautiskelija!
Nyt laitan tämän tabletin pois ja työnnän nenäni kiinni tuohon viileään ikkunalasiin. Sen saan ilokseni tehdä koska keskipaikka on tyhjä ja käytäväpaikalla istuu pieni tyttö, joka puhuu jotain venäjän tapaista kieltä. Äitinsä istuu käytävän toisella puolella vielä pienemmän lapsen kanssa.
No joopa joo! Ehti tulla pimeää, kun lensimme esim. Skiathoksen kohdalla. Ei saarista näkynyt mitään! Lennon piti nousta klo 17.45 mutta se nousi klo 18.15.Kone lensi kuitenkin luvatussa ajassa eli 3t 15 minuutissa perille eli laskeutui klo 21.30. Ateenan valot olivat kyllä kauniit.
Avra-hotellin pikkubussi oli sovitusti paikalla klo 22.15 ja meitä oli 3 naista kyydissä. Ne 2 nuorta naista olivat ilmeisesti brittejä. 4 ihmistä jätti tulematta ja kuski ajoi kyllä välillä ihan pelottavan lujaa, mutta kai reitti onkin hänelle tuttu. Matka Rafinaan kesti 20 minuuttia.
Kuten kreikkalaisten tyyliin kuuluu, oli vielä klo 23:n aikaan paljon ihmisiä puistoissa ja kahviloissa ja baareissa yms. Kävin tuossa rantakadulla pienestä matkatoimistosta kysymässä huomista laivalippuani, mutta heillä ei ollut sen yhtiön edustusta. Neuvoivat kyllä auliisti oikean matkatoimiston , joka kuulemma aukeaa klo 06 aamulla. Siis täällä on vielä myöhään illalla, klo 23, tuokin pieni matkatoimisto auki! Kyllä on niin toinen meininki kuin meillä! Tykkään!
Jo v. 1981 Rhodoksella ihmettelin , miten erilaista voi olla Kreikassa. Mandrakilla, siellä sisäpihalla oli parin papparaisen baari. Käytännössä se oli pöytä ja pari tuolia liikehuoneen ulkopuolella, 1 vessa henkilökunnalle ja kummallekin sukupuolelle, siis kaikille yhteinen. Tuolitkin taisivat olla eri paria ja pöytä keikkui. Hygieniapassista tai muusta turhasta painolastista ja byrokratiasta ei tietoakaan! Sillai, hyvin sujui! Tykkään.
Taidan olla vähän kapinallista sorttia luonteeltani kun tykkään omintakeisista ratkaisuista.
Nyt kyllä sanon jo kalinihta, hyvää yötä koska aion olla n. klo 06 aamulla tuolla sataman tuntumassa laivalipöuani noutamassa ja matkani Parokselle voi alkaa. Heippa taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti