2.7. maanantai. Kotiin...

Aamiaisenkin olin tilannut joskus  maaliskuussa ja kaiken jo silloin maksanutkin jo näköjään. Ei näitä enää muista.

Kyllä siinä kaikkea oli tarjolla, mutta vain kahvia ja voileivän oikeasti halusin. Pikkunakit olivat ällöttäviä. Erikoisinta olivat sweet rice with milk ja traditional milk pie ; kuin kylmää appelsiinilla maustettua riisipuuroa ja pannukakkua.

Hotellin bussin kuljetukseen olimme sitten onneksi hyvissä ajoin menossa laukkuinemme käytävää pitkin kun ihmettelin, miksi joku unikeko  ei herää herätyskellonsa kovaan soittoon. Sama soitto jatkui hississä. Ei kai vaan...?

Kyllä, se ääni kuului isosta laukustani! Ja taas purettiin, etsittin , löydettiin  se kello, joka suljettiin ja rakennettiin tavarakekoja laukun uumeniin. Sitten äkkiä laukku kiinni. Onneksi ei ollut paljon yleisöä.Kello oli varmaan liikkunut kun etsin kotiavainta siitä nahkakotelosta, jossa sekä se että avain olivat.
Punnitsin vielä laukkuni siinä aulassa varmuuden vuoksi. Se kyllä huomattiin ja pari muutakin turistia halusi käyttää vaakaani. Sopihan se. Vuokraa en perinyt, vielä. Hih!
Kentällä oli paljon aikaa. Kirjoittelin tässä vielä ja portti aukeaa pian.
Heippa!
Jatkuu Suomessa:

 Lentomme klo 12  oli ihan O.K. Ruokana tarjottiin horiatiki,  jauhelihaa ja makaronia. Kahvia sai kupillisen ja juomaksi viiniä, olutta tai mehua/limsaa/vettä.
Nyt bussissa matkalla Turkuun. Bussi lähti klo 16.30.  Selvisi sekin, että viimeksi turhaan junalla Turkuun lähdin kun 2-terminaalista olisi lähtenyt busseja aikaisemmin kuin se 1-terminaalista n. klo 20 lähtevä. Systeemi on alkuvuonna muuttunut, mutta en sitä tiennyt.  Ennen bussit kulkivat kummankin terminaalin kautta, mutta ei enää.
Vihreät ovat maisemat. Uusia perunoita ja mansikoita eniten tekee mieleni.
Aurinko ei paista, mutta johan se paistoi runsaat 4 viikkoa.
Seuraavat reissut  Kreikkaan on varattu syksylle.

Sunnuntai 1.7.

Iso laukku painaa nyt 19 kg. Sain vaa'an kuntoon.
Vietimme päivää Ag. Georgios-rannalla. Ei ole yhtään mieleiseni, liian matala ja ruuhkainen.

Yialos -tavernassa lounas. Ei maistunut papoutsakiakaan nyt.

Klo 16 saamme autokyydin lentokentälle.
Eilen tuli  liikuttava viesti, että lähtöportin numero on 1. Niin kuin numero 2 muka olisi olemassa! Hih!
Yhtään suomea ei ole Naxoksella nyt kuulunut.
Tänne palaamme lokakuussa pitämään Suomen mainetta korkealla.
Lentokentältä lähti 2 konetta samoihin aikoihin, Olympic Air ja  Sky Express. Samalle ainoalle portille ohjattiin.
Ateenassa Avra-hotellin pikkubussi oli jo täynnä saapuessamme sen ovelle   10 min. ennen lähtöaikaa. Voi, mikä sählääminen! Italialainen perhe ei millään suostunut poistumaan bussista. Kuski kulki edestakaisin ja puhui puhelimessa. Lopulta 2 lasten turvaistuinta iskeytyi asfalttiin, kun joku kiukkuisena purki matkatavaroita bussista. Ehkä olisi syytä ottaa bussiin matkustajat, joiden nimi on listassa mustaa valkoisella? Matkaan päästiin vartin myöhässä.

Huoneeni 4 kerroksessa.

Tällä kertaa pääsin meren puolelle! Tykkään...

Valtavasti tulossa ihmisiä näin sunnuntai-iltana saarilta tuolla Flying Cat 4-aluksella. Tämä tuli  reittiä : Foluegandros, Sikinos, Ios, Naxos, Mykonos, Tinos ja Rafina. En pidä noista aluksista, Blue Star Ferries-laivat ovat eniten makuuni. Tämä on juuri se laiva, joka ei päässyt laituriin Sikinoksella.
Voi tätä pakkaamista! Yksi ikävimmistä puuhista. Ihminen tulisi toimeen hyvinkin pienellä tavaramäärällä ja kuitenkin raahaa tavaraa ympäriinsä. Päätin etsiä kotiavaimeni nyt valmiiksi ja tietysti se oli sen suuren laukun uumenissa jossain. Avain löytyi pehmeästä nahkakotelosta ja pinosin taas tavarat sen pikkulaukun ympärille horjuviin kekoihn ja suljin sen ison laukun muka lopullisesti . Huokaus!  Mutta "kiva" yllätys odottikin sitten aamulla hotellin käytävillä, hississä ja respan aulassa!
Tuli taas illalla ostettua yksi kirja vaikka yhtään ei pitänyt! Aisopoksen satuja 135 kpl.

Rannalla oli joitakin kojuja ja ne kaikki myivät kirjoja.
Tavernojen sisäänheittäjät tuntuivat nyt kiusallisilta, kun emme halunneet  ruokailla, vain yhdet oluet nyt mielessä. Sopiva tuttu kahvila löytyikin.
Ylhäällä suurella toriaukiolla on kiva taverna ja sinne menimme taas.

Aukiolla pyöri nytkin iltakymmenen jälkeen paljon lapsia leikeissään.

Äitirivistöt täyttivät torin laidan penkkejä ja pulina kävi...Voi, miten kivannäköistä kreikkalaista elämää! Tapasin myös 10 päivän ikäisen vauvan siellä torilla!

 Ruoaksi otin makkaraa ja se oli hyvää.
Huone oli sopivan viileä ja uni tuli nopeasti.