5.11. Kotiin

Nyt olen kellon ollessa 6:40 Syntagmalla bussissa. Taksi 7 €  ja matka hotellilta kesti 5 minuuttia.ja lentokenttäbussi 6 €. Taas näytettiin pientä korttia, jolla voisi ostaa eläkeläislipun. No pärjään kyllä ilmankin enkä vieläkään tiedä, miten tuollainen  kortti hankitaan.
Heräsin 4:45 itsekseen ja 5: n aikaan herättivät sekä puhelin että tabletti. Respakin soitti jo klo 5:26 taksin jo tulleen.
Niin moni asia jäi nyt tekemättä. Kaipaan jo takaisin vaikka olen täällä vielä. Ihan hullua! Kreikkahulluutta!
Lentokentällä bussi oli 6:45. Automaatista yritin saada laukkutarrat ja paperisen boardin  passinkin ehkä. Kone kuitenkin lakkasi toimimasta, kun vastasin laukkuja olevan 1 kpl. Se siitä. Jono ei ollut pitkä ja virkailija tulosti sitten ne. Laukun paino 20.1kg.
Nyt odottelua ulkona vaikka en enää onneksi tupakoi. Viimeiset juomapullot tyhjiksi vaan. Suomea en ole kuullut vielä.
Sitä sitten kuulin portilla. Tällä kertaa ostin vain pienen pullon Ouzoa, Plomari-merkkistä tietysti koska se on parasta ja se valmistetaan Lesboksella. Toinen ostokseni oli juoma, jota en edes tunne, mutta josta nuorin opettajani Eva puhui vesi kielellä. Otin kuvan pullosta. Paljon ihmisiä vielä tulee, joku nuori naisjoukkue sinivalkoisissa asuissa. Lento ei siis nouse ajallaan joten vielä voin olla netissä ja kirjoittaa.
Myöhemmin: lennolla oli ateriana jonkinlainen munakas, missä oli perunaa. Uusia Kreikka-aiheisia filmejä näytettiin vähän aikaa. Kuten olin suunnitellut, yritin opiskella kreikan verbejä. Olipa vaikeaa muistaa ja väsymyskin painoi. Otin punaisen kynän, jolla merkitsin vaikeimmat, jotka menivät usein väärin. Opettelin kahden sivun verbejä ja siihen meni pitkä aika!
Laskeutuminen Helsinki-Vantaalle oli niin pehmeä, että sitä ihmettelin vieressäni istuvalle vanhemmalle herralle. Onneksi ei kukaan sentään taputtanut! Se on minusta niin typerää kun työtään se lentokapteeni vaan tekee. Ei sairaanhoitajallekaan taputeta kun hän pistää kipulääkkeen tai insuliinin esim. Eli nyt siis vasta juttelin naapurin kanssa. Löytyi yhteinen tuttukin Iisalmesta. Hänellä olisi varmasti ollut paljon mielenkiintoista puhuttavaa kun tytärkin asuu Ateenassa ja on Lähetystössä työssä. No, eipä ehditty...
Turun bussi lähti niin sopivasti, että kiiruhtaen ehdin siihen. Lippu maksoi 14 €.
Turussa bussipysäkkini on ihan Linja-autoaseman kohdalla, eli oli lyhyt kävelymatka, mutta voi, mikä kolea tuuli! Umpinaiset kengät ja takki minulla oli, mutta pipo ja käsineet olisivat kyllä olleet tarpeen!
Ei! Tahdon takaisin Kreikkaan!
Kuvassa se ostos lentokentältä, rakomelo.

Maanantai 4.11. Ateenassa vimeinen päivä

Kalimera vai pitäisikö sanoa hyvää yötä. Menin niin aikaisin nukkumaan että heräsin jo kauan sitten. Ei kai unta loputtomasti riitä. Kello on nyt 5.17.
Ja ulkona sataa! Saa nähdä, loppuuko se aamupäivään mennessä kun olisi niin ihanaa nauttia hotellin uima-altaasta.
Tänään menen Plakaan joka tapauksessa ostamaan tuliaisia. Olisi kivaa myös kokeilla edes yhtä minulle  suositelluista tavernoista. Jospa kirjoittaisin nimiä tähän muistiin?
Magnus suositteli Psirrissä puutarhatavernaa nimeltä Asteriskos
Koulun ryhmä oli Mitropoleos-kadulla lähellä Syntagmaa meluisassa paikassa nimeltä Ο Τζιτζικας Και ο Μέρμηγκας (Tsitsikas kai Mermikas)
Maya-opettaja suositteli Kuzina-nimistä Monastirakilla. Taverna Attalos , jossa olimme kesäkuussa toisen kielikoulun kanssa on sen vieressä. Mutta kuvien mukaan olisi minulle liian hieno. Tykkään rosoisemmasta.
Sannin paikassa Exarchialla jo kävinkin kesällä. Sen nimi on Rosalia.
Milla on löytänyt paikat nimelta Kapnikarea (Christopoulou 2)
ja To Kati Allo (Chatzichristou 12).
Itse löysin kartalta kasvistavintolan, Avocado, jota tekisi mieli kokeilla Syntagman lähellä.
Tiistaina kulkiessani sinne treffeille näin Mitropoleouksella yhden tavernan, jossa oli valtavasti ihmisiä. Ehkä se onkin juuri tuo meluisa? Taidan käydä katsomassa ja tarkistamassa sen nimen. Jo nyt uskon, että se on juuri tuo. Arvosteluissa ei kehuta.
Tässä tavernoitten ruokalistoja tutkiessa tuleekin jo kova nälkä. Onneksi on hyvä aamiainen odottamassa.
Kävin aamiaisella , muita siellä vasta 6 henkeä. Sitten tuli suuri ryhmä nuoria miehiä shortseissa, ilmeisesti jokin joukkue. Jokainen suuntasi heti juoma-automaateille. Tarjolla oli appelsiini-ja kirsikkamehua. Nyt kirsikkamehu ei ollut liian makeaa.

Suomalaista leipää on kyllä jo ikävä!

Papuja kastikkeessa ja jotain renkaita.
Munakokkelia, paistettuja ja keitettyjä kananmunia.

Paistettua lenkkimakkaraa ja pekonia.

Leikkeleitä ja vihanneksia.
Myös hedelmiä, muroja, jogurttia, kakkuja ja keksejä. Useita erilaisia kahveja.
Huomenna en ehdi aamiaiselle kun pitää lähteä lennolle aikaisin.
Sainkin jo neuvon lähteä Syntagmalta klo 5.50:n lentokenttäbussilla. Edellinen lähtee klo 5:30 ja seuraava 6:05. Matka kestää noin tunnin ja yleensä suositellaan että ollaan kentällä noin 2 tuntia ennen lähtöä, eli 1,5 tuntia ennen boardingia.
Kiitos taas avusta Milla!
Nyt huoneessa lataan tablettia ja puhelinta tutkien television tarjontaa. Täällä löytyy tv:stä  vähemmän kanavia kuin näkyi Kolonakin 1. kodissani tällä reissulla. Tuo aamuinen väittelyohjelma on kyllä ihan käsittämätön! Nytkin äijät siellä kinaavat, ihme etteivät käy toistensa kimppuun! Yksi niistä on kyllä niin p:eestä! Luulisi päivän alkavan todella huonolla tuulella kun tuollaista heti aamusta katselee. Varsinainen nautinto!
Odottelen vielä jonkin aikaa jos tuo sade lakkaisi. Lähden sitten liikkeelle, ainakin Plakalle menen.
Myöhemmin:
No joo. Menen kyllä, mutta...Nyt täytyy ostaa hellevaatetta tai palata huoneeseen vaihtamaan vilpoista ylle. Täällä on kuuma auringonpaiste! Ihan kauhean kuuma! Monastirakilta olen juuri nyt  menossa Akropolin metroaseman suuntaan.

Ei sentään. Hetki varjossa ja hitaasti eteenpäin vaan. Kysyin yhdestä 60 % alekaupasta shortseja, ei ollut.

Tällaisista kangaskengistä nuoremmat, kuten Millan ystävät  pitävät. Meille tädeille sitten jotain tukevampaa ja leveälestistä kuten Marttakenkiä, ehkä...

 Sitten poikkesin tuttuun suomalaisen naisen kauppaan, mutta hän on siellä vasta illalla. Siis näitä koruja myyvä:

Tämän liikkeen vierestä ostin yhden puuttuvan tuliaisen eli oliivi-aloeverashampoon ystävälle.
Tämä pää tuota Adrianou-katua näyttää olevan täynnä aivan ihania vaatteita myyviä liikkeitä! Lähempänä Monastirakia ovat ne iänikuiset samat krääsää ja t-paitoja myyvät kaupat.
Ihastuin tuohon keskellä olevaan harmaaseen, jonka hintakin oli vain 35 €. Kokeilin sitä ja minulla oli pallo-olo!

Sitten kokeilin sen vieressä oikealla olevaa. Se oli minua varten! Ostin sen  ja tykkäsin ihan oikeasti! Tiedän kyllä että meidän pyylevien pitäisi jakaa etumustamme osiin esim suurin roikkuvin kaulakoruin, mutta inhoan niitä! Idea  on, että emme ole yhtä leveää lääniä vaan näkymä olisi kapeampi jotenkin jaettuna. No, ehkä en osaa kertoa, mutta television Tuhkimotarinoita- ohjelmassa asia tuli niin tutuksi ja näytti hyvältä. Oli muuten aivan ihana naisille tehty ohjelma.
 Sekin on kyllä ihanaa, jos sinulla on ystävä, joka ei arvostele yhtään liikakilojasi. Kyllä ne itse ilman arvostelujakin jokainen tietää! Tästä asiasta voisin kirjoittaa vaikka mitä, esim. äitini kauheat kokemukset Turun Kaupunginsairaalan sisätautiosaston professorinkierrolta! No, ei nyt niitä.
Lisää kuvia. En kyllä tarkkaan näe niiden laatua täällä kulkiessani. Voi olla vaikka miten epäselviä.

Onpa kummallisia sandaaleita!

Nuo housut! Jospa poikani joskus pukisi tuollaiset, olisin iloinen!

Olisipa reissuystäväni nyt mukana! On vähän tylsää yksin päättää enkä kyllä muuten myyjien kehuihin luota! Voi apua sitä yhtäkin Hydralla! Kehui ihan hirveää navettamekkoa turistiparan yllä!
Kuljin katua hitaasti ja ihastelin näkemiäni. Oli ihan pakko ottaa kuvia kun ei ole juttukaveria.
Tässä siis kavalkadi vaatteista, joista minä pidän:

En näistä kengistä  itselläni ehkä pidä, mutta kiva katsella. 

Tuo harmaa on ihana, mutta se on italialainen. Tuollaisen kohdalla aina sanon, että osaisin tuon itsekin tehdä, teinhän itse hääpukunikin. Mutta...Niinpä, sitä päivää ei ole tullut vielä, jolloin toteuttaisin yhtä ja toista näkemääni!

Poikkesin sitten tuttuun puistotavernaan istumaan oluelle. Se tuli tutuksi , kun oli se pahuksen myrskyilta kerran. Siellä on hyvä tunnelma ja olin siellä kauan kirjoitellen tätä blogia kuvineen.
Kuljin sitten uusia kujia eteenpäin. Kummallisia brittejä asuu täällä. Tuo mies ei puhu kreikkaa vaan englantia. Ei ole mikään airbnb-kohde, ei vuokraa. Asuu koiran kanssa ja ainakin puhuu kuin papupata. Kumma tyyppi

Elokuvan filmaustakin näin matkalla.
Tässä filmausporukkaa:

Pian olin sen hotellin kohdalla, jossa on kuulemma mahtava aamiainen. Nimi aina unohtuu!

Sitten kävin toteamassa, että se meluisa taverna oli juuri se, jonka luulinkin olevan.

 Muistin huivit, jotka piti ostaa ja kävelin sinne kauppaan Plakan yläpäähän. Siten tuli sade. Ehdin huivit valita ja laittaa niistä mallikuvan ja viestin ystävälle, jolle ne lähetän. Jäin kaupan eteen kujalle katoksen alle istumaan sadetta pakoon. Juttelin viereen istumaan tulevan herran kanssa kreikaksi. Hänen nuori poikansa on Tukholmassa tietotekniikka-alan töissä ja käy kotona muutaman kerran vuodessa. Isä itse käy useammin pojan luona. Sain sitten puhella hänelle ihan , mitä mieleeni tuli ja hän korjasi vain joitakin virheitäni tai odotti, että itse löydän luettelemistani rotlista sen oikean muodon. Kivaa, ihan oikeasti! Kun hänet sitten haettiin sen vastapäisen kultakaupan puhelimeen, minä lähdin viereiseen kauppaan ostamaan ne huivit, jotka oli sovittu kuvien perusteella K: n kanssa. 

Mietin, lähteäkö sateessa sinne Akropolimetron läheiseen tavernaan vai ei. Kuljin edelleen kohti Monastirakia ja päädyin kreikkalaisen musiikin ja rauhallisen tunnelman vuoksi tänne:

Juvetsia olisin halunnut, mutta ei sitä ollut. Otin sitten moscari kokkiniston ja se oli ihan surkea annos! Liha oli kylläkin mureaa ja pehmeää, mutta annos oli ihan valju. Mauton väritön tuoksuton. No pääsinpä sateensuojaan vaikka ei paljoa edes satanut.
Sitten halusinkin jo kotiin.
Vähän jännittää aamuinen  aikainen lähtö. Pyysin respaa tilaamaan taksin valmiiksi. Entinen herätyskellonihan hajosi ( tai ei) ja uusi 5 €:n ostos on sitä sun tätä (tai entinen patteri on huono) joten käytän puhelinherätystä. En siitä pidä yhtään enkä siihen edes luota! Kai minut sitten respa viimeistään herättää...
Onkohan kukaan muu niin vanhanaikainen, että tarvitsee herätyskelloa?
Nyt pitää jo sanoa kali nichta, hyvää yötä!

3.11. sunnuntai. Muutto hotelliin Omonian lähelle.

Kalimera!
Aurinko paistaa lämpimästi parvekkeelle, klo on 9.30. Tuntuu haikealta lähteä täältä rauhallisesta ja siististä Maroussista.

Valvoin yöllä myöhään katsellen tv:stä Στυν υγεία μας-musiikkiohjelmaa. Voi, miten taitavia tanssijoita siinä oli!
Emännän kanssa sovimme, että tapaamme klo 13.30 täällä. Hän kuljettaa minut autolla laukkuineni seuraavalle, Neratziotissan metroasemalle. Sinne on helpompi pysäköidä kuin Maroussin asemalle.
Hän tulikin sovitusti ja miehensä oli kuskina. Minun oli melko suurella asemalla vaikea löytää oikealle laiturille. Menin ensin asemalla alas rullaportaita, mutta siellä olikin suuri kauppakeskus. Kysyin sitten neuvoa ja löysin laiturini. Ostin automaatista , ehkä turhankin kalliin lipun, 9 € / 5 vrk, mutta en nyt jaksanut siinä jonossa muutakaan lippua säätää. Seuraava asema olikin jo Irini (Rauha), jossa on se Olympiastadion. Vähän näkyy tuossa kuvassa metron ikkunan läpi.

Dorian Inn- hotelliin on klo 14 sisäänkirjoittautuminen. Pitääkin ottaa passi esiin  matkalaukun uumenista, sitähän kai ensimmäiseksi siellä kysytään. Olisipa kivaa saada siellä huone ylimmistä kerroksista taas. Sinne ei kuulu liikenteen melu niin paljon kuin alemmas.
Hyvin kävi, asun nyt 9. kerroksessa. Pitikin jo nyt maksaa yöpymiset ja veroa 3 €. En halunnut luopua keräämistäni pienemmistä seteleistä joten maksoin kortilla.

 Tuolla näkyy Omonia, jossa aina vaan on kaivuuhommat tms. kesken. Miksi?Kylläpä tuntuu huone kolkolta edelliseen verrattuna!

Pakko oli mennä 12. kerroksen altaalle kurkkimaan...Tulomaljana Vergina vaikka tiesinkin kattobaarin melko kalliiksi.

.

Täällä soi discomusiikki. En tykkää...

vaan tämä uima-allas on se "Juttu"!
Harmittavan myöhään nyt olinkin perillä, olisi sittenkin pitänyt pysyä alkuperäisessä aikataulussa ja lähteä klo 12. Nyt on kello jo 15.30 ja on alkanut tuulla. Ei tee mieli altaaseen.
Lähdin sitten liikkeelle ilman päämäärää. Oli pieni nälkäkin. Läheiseltä kadulta tuli paljon ihmisiä. Sinne!

 Tässä gyroksessa on lampaanlihaa.

Hyppäsin bussiin nro 51. Täällä oli tällainen ruuhka:

Nämä ovat kai niitä Omonian pahamaineisia katuja?

Ehkä kyseessä oli jonkinlaiset markkinat? Taitaa olla maahanmuuttajien aluetta, mutta kyllä täällä paikallisten näköisiä lapsiperheitäkin näkyi.

Tuo kulma näyttää tutulta vuoden takaa. Silloin asuin Metaxourghionin metroaseman lähellä melko surkeassa hotellissa lyhyemmän ajan kuin piti. Muutin Maroussiin etuajassa.
Nyt se bussi 51 ajeli välillä ihan hiljaisellakin alueella. Päätepysäkki oli yhdellä Ateenan linja-autoasemista. Hyvä tietää. Google mapsin mukaan taas oltiin sen suuren tien, Leof.Kifisoun lähellä. Bussiasema Liosion. Täältä bussit esim. Volokseen ja Evialle, josta pääsee Alonissokselle. Sinne kaipaan!
Palasin takaisin hotellille. En halunnut enää näin sunnuntaina lähteä keskustaan kiertelemään. Kaupat ja useat tavernat ovat kiinni, vain turistikaupat auki.
Tein lähtöselvityksen tiistaiselle lennolleni ja muutin keskipaikkani riviltä 4  ikkunapaikaksi riville 28. Haluan katsella varsinkin Kreikan maisemia ikkunasta.
Mietin myös siirtymisaikoja. Täytynee lähteä taksilla klo 5.00 Syntagmalle kun boarding on klo 8.15. Tarkistan asian kyllä vielä viisaammalta ,reissuystävältäni.
Pian olikin niin väsynyt olo, että päätin mennä nukkumaan.

Viimeinen koulupäivä, lauantai 2.11. Ateenassa

Kalimera!
Heräsin jo ennen klo 7 joihinkin ääniin.  Ulkoa kuului kova tuuli. Eilenkin iltapäivällä muuten oli tuulista ja ehdin jo kotoa lähtiessäni miettiä, palaisinko takaisin kotiin ja hakisin takin ylleni. Oli sen verran kylmä, että sain sen kuningasajatuksen lähteä tuulista ilmaa pakoon lämpimään bussiin istumaan. Höh!
Nyt kello on 8 , tuuli on tyyntynyt ja aurinko paistaa. Yess! Saapa nähdä, tuleeko vielä niin lämmintä, että haluan tällä reissulla uimaan. Eilen illalla katsoin hyvät ja pitkät Uutiset EPT 1-kanavalta ja säätiedotus lupasi esim. sunnuntaiksi 22 astetta. Uutiset olivat siinä mielessä hyvät, että naisankkuri puhui tarpeeksi hitaasti ja selvästi. Tekstit olivat melko helppolukuisia ja ne ehti tavata. Oli kivaa huomata, että nyt ymmärsin! Aamuisista television väittelyistä sen sijaan en saa mitään selvää. En anna sen lannistaa.
Läksynä oli kirjoittaa satu. Omani oli niin lyhyt myöhästelevästä naisesta, että opettaja pyysi lisää. Sain sitten kertoa sen tarinani 1. omatoimimatkastani.
Toisen opettajan, Evan tunnilla opettelimme verbien taivutuksia lisää. Sitten piti kertoa 3 lausetta, joista osa oli totta ja osa valhetta. Toisten piti arvata, mikä oli mitäkin. Minun lauseeni: 1. Minulla on Kreikassa 3 miestä Kostas  Yiannis ja Georgios. 2. Suomessa on karhuja. 3. Kostas on poikani isä. Toiset ja opettaja räjähtivät raikuvaan nauruun. Jatkoin myöhemmin vielä, että ihan varma en kuitenkaan   tuosta Kostan isyydestä ole, minun pitää vielä laskea "elokuu, syyskuu...".
Toiset myös harmittelivat, että en siellä kulttuurikeskuksessa laittanut tekstaria Mayalle, joka oli retken vetäjänä ja kysynyt, missä he siellä kulkivat.

Koulu päättyi sitten klo 14. ja jäi kyllä vähän haikea olo. Oli tämä viikko kyllä niin hyvä!
Meitä lähti sitten 5 opiskelijaa ja 2 opettajaa tänne Marousiin tavernaan syömään.

Marina-opettaja, Magnus, Eva-opettaja ja Sandy.

Yhteisinä ruokina salaatti, tsatsiki, fava, 2 moussakaa, munakoisojuustopaistos, lihapullat ja ranskalaiset ja juomina vesi, olut ja valkoviini. Jokainen maksoi 12 €.

Sandy, norjalainen Torunn ja hollantilainen Janna.
Tulin kotiin n. klo 17. Emännältä tuli viesti, että voin viipyä yli sopimamme ajan, klo 12 jos haluan. Ehdotin klo 13:a koska Dorean Inn-hotelliin on sisäänkirjoittautuminen klo 14. En ole vielä pakannut, äkkiähän nuo tavarani laukkuun kerään huomennakin. Aion ottaa vielä kunnon suihkun ja käyttää esim. hiustenkuivaajaa huomenna. Tämä koti on ollut kyllä aivan ihana! Esim. mitään melua ei kuulu talosta tai ulkoa. Liikenteen melua voi kyllä hotellissa huomenna olla, siihen on syytä varautua. Jos tulee tarpeeksi lämmintä, aion käyttää siellä uima-allasta.
Mukavaa on myös, että olen saanut hyviä tavernavihjeitä koulusta ja reissuystävältäni. Aion kyllä ainakin käydä katsomassa niitä paikkoja. Google maps on siinä hyvä apu.
Nyt odotan, että tv:stä alkaa suosittu lauantainen musiikkiohjelma.