Maanantai 4.11. Ateenassa vimeinen päivä

Kalimera vai pitäisikö sanoa hyvää yötä. Menin niin aikaisin nukkumaan että heräsin jo kauan sitten. Ei kai unta loputtomasti riitä. Kello on nyt 5.17.
Ja ulkona sataa! Saa nähdä, loppuuko se aamupäivään mennessä kun olisi niin ihanaa nauttia hotellin uima-altaasta.
Tänään menen Plakaan joka tapauksessa ostamaan tuliaisia. Olisi kivaa myös kokeilla edes yhtä minulle  suositelluista tavernoista. Jospa kirjoittaisin nimiä tähän muistiin?
Magnus suositteli Psirrissä puutarhatavernaa nimeltä Asteriskos
Koulun ryhmä oli Mitropoleos-kadulla lähellä Syntagmaa meluisassa paikassa nimeltä Ο Τζιτζικας Και ο Μέρμηγκας (Tsitsikas kai Mermikas)
Maya-opettaja suositteli Kuzina-nimistä Monastirakilla. Taverna Attalos , jossa olimme kesäkuussa toisen kielikoulun kanssa on sen vieressä. Mutta kuvien mukaan olisi minulle liian hieno. Tykkään rosoisemmasta.
Sannin paikassa Exarchialla jo kävinkin kesällä. Sen nimi on Rosalia.
Milla on löytänyt paikat nimelta Kapnikarea (Christopoulou 2)
ja To Kati Allo (Chatzichristou 12).
Itse löysin kartalta kasvistavintolan, Avocado, jota tekisi mieli kokeilla Syntagman lähellä.
Tiistaina kulkiessani sinne treffeille näin Mitropoleouksella yhden tavernan, jossa oli valtavasti ihmisiä. Ehkä se onkin juuri tuo meluisa? Taidan käydä katsomassa ja tarkistamassa sen nimen. Jo nyt uskon, että se on juuri tuo. Arvosteluissa ei kehuta.
Tässä tavernoitten ruokalistoja tutkiessa tuleekin jo kova nälkä. Onneksi on hyvä aamiainen odottamassa.
Kävin aamiaisella , muita siellä vasta 6 henkeä. Sitten tuli suuri ryhmä nuoria miehiä shortseissa, ilmeisesti jokin joukkue. Jokainen suuntasi heti juoma-automaateille. Tarjolla oli appelsiini-ja kirsikkamehua. Nyt kirsikkamehu ei ollut liian makeaa.

Suomalaista leipää on kyllä jo ikävä!

Papuja kastikkeessa ja jotain renkaita.
Munakokkelia, paistettuja ja keitettyjä kananmunia.

Paistettua lenkkimakkaraa ja pekonia.

Leikkeleitä ja vihanneksia.
Myös hedelmiä, muroja, jogurttia, kakkuja ja keksejä. Useita erilaisia kahveja.
Huomenna en ehdi aamiaiselle kun pitää lähteä lennolle aikaisin.
Sainkin jo neuvon lähteä Syntagmalta klo 5.50:n lentokenttäbussilla. Edellinen lähtee klo 5:30 ja seuraava 6:05. Matka kestää noin tunnin ja yleensä suositellaan että ollaan kentällä noin 2 tuntia ennen lähtöä, eli 1,5 tuntia ennen boardingia.
Kiitos taas avusta Milla!
Nyt huoneessa lataan tablettia ja puhelinta tutkien television tarjontaa. Täällä löytyy tv:stä  vähemmän kanavia kuin näkyi Kolonakin 1. kodissani tällä reissulla. Tuo aamuinen väittelyohjelma on kyllä ihan käsittämätön! Nytkin äijät siellä kinaavat, ihme etteivät käy toistensa kimppuun! Yksi niistä on kyllä niin p:eestä! Luulisi päivän alkavan todella huonolla tuulella kun tuollaista heti aamusta katselee. Varsinainen nautinto!
Odottelen vielä jonkin aikaa jos tuo sade lakkaisi. Lähden sitten liikkeelle, ainakin Plakalle menen.
Myöhemmin:
No joo. Menen kyllä, mutta...Nyt täytyy ostaa hellevaatetta tai palata huoneeseen vaihtamaan vilpoista ylle. Täällä on kuuma auringonpaiste! Ihan kauhean kuuma! Monastirakilta olen juuri nyt  menossa Akropolin metroaseman suuntaan.

Ei sentään. Hetki varjossa ja hitaasti eteenpäin vaan. Kysyin yhdestä 60 % alekaupasta shortseja, ei ollut.

Tällaisista kangaskengistä nuoremmat, kuten Millan ystävät  pitävät. Meille tädeille sitten jotain tukevampaa ja leveälestistä kuten Marttakenkiä, ehkä...

 Sitten poikkesin tuttuun suomalaisen naisen kauppaan, mutta hän on siellä vasta illalla. Siis näitä koruja myyvä:

Tämän liikkeen vierestä ostin yhden puuttuvan tuliaisen eli oliivi-aloeverashampoon ystävälle.
Tämä pää tuota Adrianou-katua näyttää olevan täynnä aivan ihania vaatteita myyviä liikkeitä! Lähempänä Monastirakia ovat ne iänikuiset samat krääsää ja t-paitoja myyvät kaupat.
Ihastuin tuohon keskellä olevaan harmaaseen, jonka hintakin oli vain 35 €. Kokeilin sitä ja minulla oli pallo-olo!

Sitten kokeilin sen vieressä oikealla olevaa. Se oli minua varten! Ostin sen  ja tykkäsin ihan oikeasti! Tiedän kyllä että meidän pyylevien pitäisi jakaa etumustamme osiin esim suurin roikkuvin kaulakoruin, mutta inhoan niitä! Idea  on, että emme ole yhtä leveää lääniä vaan näkymä olisi kapeampi jotenkin jaettuna. No, ehkä en osaa kertoa, mutta television Tuhkimotarinoita- ohjelmassa asia tuli niin tutuksi ja näytti hyvältä. Oli muuten aivan ihana naisille tehty ohjelma.
 Sekin on kyllä ihanaa, jos sinulla on ystävä, joka ei arvostele yhtään liikakilojasi. Kyllä ne itse ilman arvostelujakin jokainen tietää! Tästä asiasta voisin kirjoittaa vaikka mitä, esim. äitini kauheat kokemukset Turun Kaupunginsairaalan sisätautiosaston professorinkierrolta! No, ei nyt niitä.
Lisää kuvia. En kyllä tarkkaan näe niiden laatua täällä kulkiessani. Voi olla vaikka miten epäselviä.

Onpa kummallisia sandaaleita!

Nuo housut! Jospa poikani joskus pukisi tuollaiset, olisin iloinen!

Olisipa reissuystäväni nyt mukana! On vähän tylsää yksin päättää enkä kyllä muuten myyjien kehuihin luota! Voi apua sitä yhtäkin Hydralla! Kehui ihan hirveää navettamekkoa turistiparan yllä!
Kuljin katua hitaasti ja ihastelin näkemiäni. Oli ihan pakko ottaa kuvia kun ei ole juttukaveria.
Tässä siis kavalkadi vaatteista, joista minä pidän:

En näistä kengistä  itselläni ehkä pidä, mutta kiva katsella. 

Tuo harmaa on ihana, mutta se on italialainen. Tuollaisen kohdalla aina sanon, että osaisin tuon itsekin tehdä, teinhän itse hääpukunikin. Mutta...Niinpä, sitä päivää ei ole tullut vielä, jolloin toteuttaisin yhtä ja toista näkemääni!

Poikkesin sitten tuttuun puistotavernaan istumaan oluelle. Se tuli tutuksi , kun oli se pahuksen myrskyilta kerran. Siellä on hyvä tunnelma ja olin siellä kauan kirjoitellen tätä blogia kuvineen.
Kuljin sitten uusia kujia eteenpäin. Kummallisia brittejä asuu täällä. Tuo mies ei puhu kreikkaa vaan englantia. Ei ole mikään airbnb-kohde, ei vuokraa. Asuu koiran kanssa ja ainakin puhuu kuin papupata. Kumma tyyppi

Elokuvan filmaustakin näin matkalla.
Tässä filmausporukkaa:

Pian olin sen hotellin kohdalla, jossa on kuulemma mahtava aamiainen. Nimi aina unohtuu!

Sitten kävin toteamassa, että se meluisa taverna oli juuri se, jonka luulinkin olevan.

 Muistin huivit, jotka piti ostaa ja kävelin sinne kauppaan Plakan yläpäähän. Siten tuli sade. Ehdin huivit valita ja laittaa niistä mallikuvan ja viestin ystävälle, jolle ne lähetän. Jäin kaupan eteen kujalle katoksen alle istumaan sadetta pakoon. Juttelin viereen istumaan tulevan herran kanssa kreikaksi. Hänen nuori poikansa on Tukholmassa tietotekniikka-alan töissä ja käy kotona muutaman kerran vuodessa. Isä itse käy useammin pojan luona. Sain sitten puhella hänelle ihan , mitä mieleeni tuli ja hän korjasi vain joitakin virheitäni tai odotti, että itse löydän luettelemistani rotlista sen oikean muodon. Kivaa, ihan oikeasti! Kun hänet sitten haettiin sen vastapäisen kultakaupan puhelimeen, minä lähdin viereiseen kauppaan ostamaan ne huivit, jotka oli sovittu kuvien perusteella K: n kanssa. 

Mietin, lähteäkö sateessa sinne Akropolimetron läheiseen tavernaan vai ei. Kuljin edelleen kohti Monastirakia ja päädyin kreikkalaisen musiikin ja rauhallisen tunnelman vuoksi tänne:

Juvetsia olisin halunnut, mutta ei sitä ollut. Otin sitten moscari kokkiniston ja se oli ihan surkea annos! Liha oli kylläkin mureaa ja pehmeää, mutta annos oli ihan valju. Mauton väritön tuoksuton. No pääsinpä sateensuojaan vaikka ei paljoa edes satanut.
Sitten halusinkin jo kotiin.
Vähän jännittää aamuinen  aikainen lähtö. Pyysin respaa tilaamaan taksin valmiiksi. Entinen herätyskellonihan hajosi ( tai ei) ja uusi 5 €:n ostos on sitä sun tätä (tai entinen patteri on huono) joten käytän puhelinherätystä. En siitä pidä yhtään enkä siihen edes luota! Kai minut sitten respa viimeistään herättää...
Onkohan kukaan muu niin vanhanaikainen, että tarvitsee herätyskelloa?
Nyt pitää jo sanoa kali nichta, hyvää yötä!