Yritin vähän lisätä joitakin korjauksia vielä teksteihini juuri. On kyllä sekavaa juttua ja samojen asioiden vääntelyä paikoitellen! Ajattelin yrittää laittaa tänne jollakin keinolla vielä sellaisia kuvia, jotka Milla on lähettänyt minulle tai joita en ole osannut liittää tänne.
En ole vielä tehnyt albumia fb:n pienempään Kreikka-ryhmään.
Turussa odotin juna-asemalla melko kauan bussia n. klo 18.30 ja olipa kylmä tuuli! Paljaat varpaat sandaaleissa eivät palelleet, mutta ohut villatakki ei lämmittänyt. Oli kaivettava matkalaukusta kulahtanut, mutta niin tarpeellinen ja elämää nähnyt vaaleansininen fleecetakki lämmittämään. Luulin jo sen olleen tarpeeton matkalle pakattava!
Niin, ja taksia en Turussa aikonut nyt käyttää vaikka kylmä olikin...Hih!
lauantai 5. toukokuuta 2018
perjantai 4. toukokuuta 2018
Turku, koti ennen iltauutisia...
Olipa taas reissupäivä! Kotona n. klo 19.30.
Milla se nauttii olostaan juuri Agistirilla!
Minulla on nyt puuhaa Turussa. Ensimmäinen asia on hankkia kunnollinen netti...
Huomaan jättäväni osan matkalaukun sisällöstä jo paikoilleen...
1. koneellinen vaaleaa pyykkiä on jo kuivumassa.
2. koneellinen sitten huomenna. Kivaa saada pyykkiin suomalainen ulkonakuivatun pyykin ihana tuoksu. Sitä ei kuule Kreikassa saa!
Taisi nyt olla tämä tarina tässä. Sitä tyhmää nykyistä poskiin liittyvää verbiä, joka alkaa kirjaimilla tap...en suostu käyttämään! Heippa!
Milla se nauttii olostaan juuri Agistirilla!
Minulla on nyt puuhaa Turussa. Ensimmäinen asia on hankkia kunnollinen netti...
Huomaan jättäväni osan matkalaukun sisällöstä jo paikoilleen...
1. koneellinen vaaleaa pyykkiä on jo kuivumassa.
2. koneellinen sitten huomenna. Kivaa saada pyykkiin suomalainen ulkonakuivatun pyykin ihana tuoksu. Sitä ei kuule Kreikassa saa!
Taisi nyt olla tämä tarina tässä. Sitä tyhmää nykyistä poskiin liittyvää verbiä, joka alkaa kirjaimilla tap...en suostu käyttämään! Heippa!
Lentokoneessa kirjoittelin
Kirjoitttelin wordillä lennolla koska tykkään naputella tekstinpätkiä yleensä. Nyt olivat tv-monitorit kiinni koko lennon ajan jostain syystä. Kuitenkin oli siinäkin wordin sivussani sitten ongelmia! Nyt oli siis 1. sivu kadonnut taivaan tuuliin.
No, kerroin sillä sivulla , miten junamatka sujui; ei kauniita maisemia vaan ihan rumia aluksi! Ilmeisesti työmatkalaisia tuli monelta asemalta. Perillä kentällä oli tutut raiteet. Ei ollut kiirettä.Pääsin matkalaukun jättämään harvinaisen nopeasti edistyvän jonon kautta. Melko hyvin jo osasin sen matkalaukkuteipin kiinnittää, ei ihan myttyyn nyt mennyt.
Kun laukku lähti omille reiteilleen, oli minulla aikaa shoppailla. Menin hissillä alakerran apteekkiin ja ostin psoriasisvoiteita eräälle ystävälle.
Hyvää aikaa kentällä minulla nyt oli kun en halunnutkaan muita ostoksia tehdä. Ouzoa on ennestään kotona ja nurmikonleikkaajan viskikin jo valmiina, tupakkaa en enää osta eikä makeat kiinnosta.
Nykyisestä kentän kirjakaupasta ei löydy kreikan oppikirjoja, jotka kyllä aina kiinnostavat – kotona niitä on jo vino pino! Milloin mahtaa tulla se aika, että niitä alan myös käyttää?
Kyllä oli nyt reissulla mukavaa, kun Milla vähän neuvoi, mitä ihan perusasioita verbien ryhmistä ja taivutuksista minun on syytä kerrata ja opetella kunnolla! Tähän opetteluun kelpaa hyvin esim. oppikirja Oriste! Sitä käytimme Turussa vuosia sitten.
En ole näköjään suhtautunut opiskeluun tarpeeksi tosissani, kunhan vain tunneilla käynyt kääntymässä! Tänä keväänä pääsin vähän mielestäni edistymään löydettyäni netin verbioppaaan . Googlekääntäjäkin on ollut välillä hyväksi avuksi. Aivan ihanaa on myös päästä jo pian (4.6.) alkavalle viikon (ma – pe) kreikankurssille Ateenaan! Olen jo Ateenan keskustasta varannut hotellin, jonka katolla on kiva uima-allas, aurinkotuoleja, nojatuoleja ja pöytiäkin kesäkuun alkuun. Kuvittelen tekeväni kielikurssin läksyt siellä. Ilmeisesti läksyjä annetaan paljon ja se on vain hyvä asia! Ikarialla olin 2 viikon kielikurssilla ja siellä Michaelis -opettaja pisti minut tekemään ihan oikeasti työtä jotta myös oppisin jotain. Tarvitsen näköjään vaativan opettajan! Hyvä, koska ovathan ne kurssit melko kalliitakin! Tämä on taas sellainen valintakysymys, eli itse voin valita, miten saamani eläkkeen käytän!
Tulipa vähän syrjähdettyä lentokenttäostosteemasta!
Niin, eikä tuosta kirjakaupasta viime keväänä löytynyt myöskään mitään Lesvoksen karttaa!
Turvatarkastuskin meni nopeasti vaikka siellä joku ohitseni kiilasikin ja kone nousi juuri ajallaan. Kätevästi pääsin paikalleni 30F koneen takaovesta. Luulin olevani viimeinen koneeseen nousija, mutta vielä tuli melko suuri ryhmä seuraavalla kenttäbussilla.
Kreikan maisemia katselin kunnes noustiin pilviin. Näköjään toiseen suuntaan lentäessä se ikkunapaikka pitää olla, jos tahtoo Skopeloksen jne. nähdä! Hyvä tietää siis!
Tällä lennolla nousi sama kaihomieli kuin matkojeni alkuvuosina, ihan pala kurkkuun. Kuitenkin tiedän tänne pääseväni jo alle kuukauden kuluttua! Ensin Ateenassa kielikurssi ja 8.6. alkaen Millan kanssa Naxos., Folegandros, Sikinos, Kimolos ja Naxos. Ihanaa!
Lounaaksi tällä lennolla oli samaa makaroniruokaa kuin tullessa, mutta salaattina oli nyt horiatiki. Nyt pääsivät viinit ja oluet loppumaan. Siinä olikin kova selvittely lentoemäntien ja edessäni istuvan kreikkalaisherran välillä!
Taaskaan ei lennolla onneksi yhtään kuulu pikkulasten raastavaa itkua ja parkumista. Kauheaa kuvitella sitä korvakipua, joka flunssaisena tai korvatulehduksesta toipuvana lennoilla tuntuu! Vielä eivät lapsiperheet ole lomamatkoillaan.
Tv-monitorit ovat edelleen pimeinä ja kello on jo pian 15. Ei näy karttaa eikä myöskään Kreikan saarivideoita nyt.
Tällä reissulla oli , sanoisinko haasteita, alusta asti! Se Peloponnesoksen ajelu oli kyllä jotain, mitä varmasti vielä vuosien ajan muistelemme nauraen. Jo nyt vähän on naurettu sitä…
Sitten tuli taas ongelmia Helsinki-Vantaalla! Bussi lähti 2-terminaalista klo 15.42 ja olin vasta saanut laukun silloin 1-terminaalissa. Kreikkalaisia ihmisiä odotti väärällä pysäkillä sitä bussia! Seuraava lähtee klo 19.55. Sanoin meneväni junalla Pasilaan ja sieltä Turkuun. Lippuautomaatit rikki! Kiva nuori tyttökonduktööri auttoi minua ja ostin junasta lipun Turkuun, mutta se oli ylibuukattu. Seisoin kauan ennen kuin paikka löytyi. Mitähän seuraavaksi?
No, kerroin sillä sivulla , miten junamatka sujui; ei kauniita maisemia vaan ihan rumia aluksi! Ilmeisesti työmatkalaisia tuli monelta asemalta. Perillä kentällä oli tutut raiteet. Ei ollut kiirettä.Pääsin matkalaukun jättämään harvinaisen nopeasti edistyvän jonon kautta. Melko hyvin jo osasin sen matkalaukkuteipin kiinnittää, ei ihan myttyyn nyt mennyt.
Kun laukku lähti omille reiteilleen, oli minulla aikaa shoppailla. Menin hissillä alakerran apteekkiin ja ostin psoriasisvoiteita eräälle ystävälle.
Hyvää aikaa kentällä minulla nyt oli kun en halunnutkaan muita ostoksia tehdä. Ouzoa on ennestään kotona ja nurmikonleikkaajan viskikin jo valmiina, tupakkaa en enää osta eikä makeat kiinnosta.
Nykyisestä kentän kirjakaupasta ei löydy kreikan oppikirjoja, jotka kyllä aina kiinnostavat – kotona niitä on jo vino pino! Milloin mahtaa tulla se aika, että niitä alan myös käyttää?
Kyllä oli nyt reissulla mukavaa, kun Milla vähän neuvoi, mitä ihan perusasioita verbien ryhmistä ja taivutuksista minun on syytä kerrata ja opetella kunnolla! Tähän opetteluun kelpaa hyvin esim. oppikirja Oriste! Sitä käytimme Turussa vuosia sitten.
En ole näköjään suhtautunut opiskeluun tarpeeksi tosissani, kunhan vain tunneilla käynyt kääntymässä! Tänä keväänä pääsin vähän mielestäni edistymään löydettyäni netin verbioppaaan . Googlekääntäjäkin on ollut välillä hyväksi avuksi. Aivan ihanaa on myös päästä jo pian (4.6.) alkavalle viikon (ma – pe) kreikankurssille Ateenaan! Olen jo Ateenan keskustasta varannut hotellin, jonka katolla on kiva uima-allas, aurinkotuoleja, nojatuoleja ja pöytiäkin kesäkuun alkuun. Kuvittelen tekeväni kielikurssin läksyt siellä. Ilmeisesti läksyjä annetaan paljon ja se on vain hyvä asia! Ikarialla olin 2 viikon kielikurssilla ja siellä Michaelis -opettaja pisti minut tekemään ihan oikeasti työtä jotta myös oppisin jotain. Tarvitsen näköjään vaativan opettajan! Hyvä, koska ovathan ne kurssit melko kalliitakin! Tämä on taas sellainen valintakysymys, eli itse voin valita, miten saamani eläkkeen käytän!
Tulipa vähän syrjähdettyä lentokenttäostosteemasta!
Niin, eikä tuosta kirjakaupasta viime keväänä löytynyt myöskään mitään Lesvoksen karttaa!
Turvatarkastuskin meni nopeasti vaikka siellä joku ohitseni kiilasikin ja kone nousi juuri ajallaan. Kätevästi pääsin paikalleni 30F koneen takaovesta. Luulin olevani viimeinen koneeseen nousija, mutta vielä tuli melko suuri ryhmä seuraavalla kenttäbussilla.
Kreikan maisemia katselin kunnes noustiin pilviin. Näköjään toiseen suuntaan lentäessä se ikkunapaikka pitää olla, jos tahtoo Skopeloksen jne. nähdä! Hyvä tietää siis!
Tällä lennolla nousi sama kaihomieli kuin matkojeni alkuvuosina, ihan pala kurkkuun. Kuitenkin tiedän tänne pääseväni jo alle kuukauden kuluttua! Ensin Ateenassa kielikurssi ja 8.6. alkaen Millan kanssa Naxos., Folegandros, Sikinos, Kimolos ja Naxos. Ihanaa!
Lounaaksi tällä lennolla oli samaa makaroniruokaa kuin tullessa, mutta salaattina oli nyt horiatiki. Nyt pääsivät viinit ja oluet loppumaan. Siinä olikin kova selvittely lentoemäntien ja edessäni istuvan kreikkalaisherran välillä!
Taaskaan ei lennolla onneksi yhtään kuulu pikkulasten raastavaa itkua ja parkumista. Kauheaa kuvitella sitä korvakipua, joka flunssaisena tai korvatulehduksesta toipuvana lennoilla tuntuu! Vielä eivät lapsiperheet ole lomamatkoillaan.
Tv-monitorit ovat edelleen pimeinä ja kello on jo pian 15. Ei näy karttaa eikä myöskään Kreikan saarivideoita nyt.
Tällä reissulla oli , sanoisinko haasteita, alusta asti! Se Peloponnesoksen ajelu oli kyllä jotain, mitä varmasti vielä vuosien ajan muistelemme nauraen. Jo nyt vähän on naurettu sitä…
Sitten tuli taas ongelmia Helsinki-Vantaalla! Bussi lähti 2-terminaalista klo 15.42 ja olin vasta saanut laukun silloin 1-terminaalissa. Kreikkalaisia ihmisiä odotti väärällä pysäkillä sitä bussia! Seuraava lähtee klo 19.55. Sanoin meneväni junalla Pasilaan ja sieltä Turkuun. Lippuautomaatit rikki! Kiva nuori tyttökonduktööri auttoi minua ja ostin junasta lipun Turkuun, mutta se oli ylibuukattu. Seisoin kauan ennen kuin paikka löytyi. Mitähän seuraavaksi?
Nyt kotiin
Illalla selvittelin, miten ehdin hyvin lennolle. Vaihteeksi olisi kiva mennä muulla kuin X96-bussilla. Kysyin neuvoa pienemmästä Face bookin Kreikka-ryhmästä ja sain saman aikatauluin kuin jonka Milla jo antoi. Juna kulkee vain kerran tunnissa ja minä kun luulin, että kahdesti.
Klo 8.44 lähtee juna, ei siis metro! Seuraava vuoro klo 9.44. Taidan ottaa taksin Pireuksessa.
Lähdimme aamulla hotellilta jo klo 6.25 kulkemaan. Oli ihan hiljaista kaupungilla ja satamassa.
Olimme satamassa hyvissä ajoin, Milla tuli saattamaan ja aikoo samalla käydä aamu-uinnilla.
Tässä aluksessa ei ole numeroituja paikkoja ja istun oven lähellä eikä matkustajia ole paljon. Varmasti olen ulkona jo klo 8.Katsoin google mapsin kautta reitit rautatieasemalle, joka on metroaseman takana. Hyvin ehdin kävellä junallle. Täytyyhän sitä nyt jotain jännitystä ja ehkä uutta ongelmaakin reisuilla aina olla! Taksi on pelastus, jos pieleen meinaa mennä!
Heippa! Pidä peukkuja, kerron sitten, miten kävi...
Hyvin kävi, olin juna-asemalla 10 minuutissa kävellen. Lippu maksoi 10 €. Otin kuvia kuten näkyy ja tuo Jumbon teksti on hyvä maamerkki. Kivaa kokeilla uutta reittiä.
Klo 8.44 lähtee juna, ei siis metro! Seuraava vuoro klo 9.44. Taidan ottaa taksin Pireuksessa.
Lähdimme aamulla hotellilta jo klo 6.25 kulkemaan. Oli ihan hiljaista kaupungilla ja satamassa.
Tässä aluksessa ei ole numeroituja paikkoja ja istun oven lähellä eikä matkustajia ole paljon. Varmasti olen ulkona jo klo 8.Katsoin google mapsin kautta reitit rautatieasemalle, joka on metroaseman takana. Hyvin ehdin kävellä junallle. Täytyyhän sitä nyt jotain jännitystä ja ehkä uutta ongelmaakin reisuilla aina olla! Taksi on pelastus, jos pieleen meinaa mennä!
Heippa! Pidä peukkuja, kerron sitten, miten kävi...
Hyvin kävi, olin juna-asemalla 10 minuutissa kävellen. Lippu maksoi 10 €. Otin kuvia kuten näkyy ja tuo Jumbon teksti on hyvä maamerkki. Kivaa kokeilla uutta reittiä.
No, eipä kyllä ole mitään ihania näkymiä junan ikkunasta! Mutta ei kyllä ole meillä Turussakaan! Hyvin oli aluksi tilaa istua laukun vieressä, mutta kyllä juna vähitellen täyttyi. Maisemat muuttuivat vähitellen kauniimmiksi. Kuulutukset ja esim. ohjeet metroreiteille tms. toimivat hyvin . Asemien nimet näkyivät hyvin valotauluilla ja myös asemilla. Matka kesti 65 minuuttia. Lentokentällä tultiin tutuille raiteille . Reitti lähteville lennoille on merkitty hyvin.
torstai 3. toukokuuta 2018
3.5. torstai. Aeginalle
Kyllä jäi yöuni lyhyeksi. Heräsin klo 04!
Flying Dolfin, kantosiipialuksessa nyt kirjoittelen. Se lippu muuten maksoikin 28 € eikä 20, kuten aiemmin kirjoitin Tämä alus lähti klo 07.05 ja käytiin jo Poroksella. Kuvissani näkyy vastarannan Galatas.
Aegina ohitettiin juuri itäpuolelta. Sinne menemme sitten Pireuksesta. Klo 10 lähtee alus eikä nyt ole ruuhkaa, kai...
Piti siis lähteä, mutta tankattiin yms. ja lähtö viivästyi n. 30 min. Tuli jo pyörryttävä olo siinä katkussa jonottaessa joten heittäydyin penkille hetkeksi. Ostimme joutaessamme myös huomiset laivaliput. Lähden klo 7 Pireukseen ja sieltä mieluiten sillä uudella junayhteydellä lentokentälle. Pitää vielä selvittää sen aikataulut.
Onpa ruma laiva! Piti tuokin kuvata.
Taas ne afrikkalaiset aurinkolasien kaupustelijat olivat jatkuvasti kimpussa! Oikea maanvaiva juuri tällä laiturilla.
Perillä Aeginalla otimme frappet rantakadulla. Voi apua, mikä mopojen yms. pärinä ja meteli siinä oli! Valtava kontrasti Hydran muulien kavioiden kopseeseen! Ikävä jo takaisin sinne...
Arvelimme pääsevämme hotelli Aeginan huoneisiimme jo vaikka kello oli vasta 11.35. Lähdimme siis siihen suuntaan. Hotelli oli kauempana kuin Booking Comin kartta näyttää, mutta sen jo tiesimmekin. Huoneisiin päästiin ja ihan hyvät ne ovat yhdeksi yöksi. Ilouutinen: netti toimii hyvin täällä!
Taidamme lähteä tähän lähistön rannalle ihan ensiksi, ainakin katsomaan, millainen se on.
Ranta oli roskaisen ja epämiellyttävän näköinen. Uimahalut katosivat ja kuljimme vaatekaupoissa ja giros pitaa halusimme. Lopulta sellainen paikka löytyikin.
Kyllä oli hermostuttavaa se mopojen meteli! Osa vaatekaupoista sulki siestan ajaksi. Joitakin kivoja vaatteita löytyi kyllä, mietin vielä kuitenkin...
Lähestyimme bussiasemaa ja keksin, että voisimme mennä johonkin kylään bussilla. Viime kerralla kävimme Agia Marinassa, josta emme pitäneet.
Jo satamassa tänne tullessamme näin tutun taulun, johon on kuvattu eri kylien tietoja ja nähtävyyksiä. Myös taksihinnasto on satamassa hyvin esillä, muistin, että johonkin kylään matka maksaa 7 €.
Kun tulimme bussiaseman lähelle, lähti 4 bussia ihan peräkkäin sieltä eli myöhästyimme. Aikatauluja oli kojun seinällä ja näytti siltä, että ne näkemämme olivat viimeiset lähtevät bussit. Ehkä. Mitä nyt siis?
Eräs taksikuski huuteli meille ja menimme neuvottelemaan matkasta jonnekin uimarannalle esim. Hän ehdotti paikkaa nimeltä Marathona. Hinta 8 €. Sinne siis. Siellä oli 2 rantaa ja valitsimme lähimmän ja sen kohdalla oli Akrogialia-niminen taverna.
Flying Dolfin, kantosiipialuksessa nyt kirjoittelen. Se lippu muuten maksoikin 28 € eikä 20, kuten aiemmin kirjoitin Tämä alus lähti klo 07.05 ja käytiin jo Poroksella. Kuvissani näkyy vastarannan Galatas.
Piti siis lähteä, mutta tankattiin yms. ja lähtö viivästyi n. 30 min. Tuli jo pyörryttävä olo siinä katkussa jonottaessa joten heittäydyin penkille hetkeksi. Ostimme joutaessamme myös huomiset laivaliput. Lähden klo 7 Pireukseen ja sieltä mieluiten sillä uudella junayhteydellä lentokentälle. Pitää vielä selvittää sen aikataulut.
Taas ne afrikkalaiset aurinkolasien kaupustelijat olivat jatkuvasti kimpussa! Oikea maanvaiva juuri tällä laiturilla.
Perillä Aeginalla otimme frappet rantakadulla. Voi apua, mikä mopojen yms. pärinä ja meteli siinä oli! Valtava kontrasti Hydran muulien kavioiden kopseeseen! Ikävä jo takaisin sinne...
Arvelimme pääsevämme hotelli Aeginan huoneisiimme jo vaikka kello oli vasta 11.35. Lähdimme siis siihen suuntaan. Hotelli oli kauempana kuin Booking Comin kartta näyttää, mutta sen jo tiesimmekin. Huoneisiin päästiin ja ihan hyvät ne ovat yhdeksi yöksi. Ilouutinen: netti toimii hyvin täällä!
 |
| Tämä hotelli osottautui oikein hyväksi. Netti toimi hyvin, oli siistiä, hyvät pyykkinarut, joita Milla aina kaipaa ja parkkitilaa kunnolla. Oli rauhallista. 5 €:n aamiainen oli Millan mukaan myös hyvä. |
Ranta oli roskaisen ja epämiellyttävän näköinen. Uimahalut katosivat ja kuljimme vaatekaupoissa ja giros pitaa halusimme. Lopulta sellainen paikka löytyikin.
Kyllä oli hermostuttavaa se mopojen meteli! Osa vaatekaupoista sulki siestan ajaksi. Joitakin kivoja vaatteita löytyi kyllä, mietin vielä kuitenkin...
Lähestyimme bussiasemaa ja keksin, että voisimme mennä johonkin kylään bussilla. Viime kerralla kävimme Agia Marinassa, josta emme pitäneet.
Jo satamassa tänne tullessamme näin tutun taulun, johon on kuvattu eri kylien tietoja ja nähtävyyksiä. Myös taksihinnasto on satamassa hyvin esillä, muistin, että johonkin kylään matka maksaa 7 €.
Kun tulimme bussiaseman lähelle, lähti 4 bussia ihan peräkkäin sieltä eli myöhästyimme. Aikatauluja oli kojun seinällä ja näytti siltä, että ne näkemämme olivat viimeiset lähtevät bussit. Ehkä. Mitä nyt siis?
Eräs taksikuski huuteli meille ja menimme neuvottelemaan matkasta jonnekin uimarannalle esim. Hän ehdotti paikkaa nimeltä Marathona. Hinta 8 €. Sinne siis. Siellä oli 2 rantaa ja valitsimme lähimmän ja sen kohdalla oli Akrogialia-niminen taverna.
Kyllä oli ihanaa pitkästä aikaa kulkea hiekkarannalta mereen. Ei tehnyt yhtään kipeää jalkapohjiin. Hiekalla loikoilimme aaltojen ääntä kuunnellen ja melkein nukahdimme. Ihanaa!
Rannalla oli myös pukukoppi ja suihkukin . Suihkua kaipasin joskus 80-luvulla kun en ollut vielä tottunut suolaiseen meriveteen, en enää vuosiin ole kaivannut.
Välillä aurinko meni pilveen ja päätimme lähteä jo kotimatkalle. Ensin kuitenkin menimme tavernaan ja siellä oli oikein kohtelias ja kiva nuori miestarjoilija. Hän antoi wifi-koodin ja tarkistimme vähän Agistirin hotellien sijainteja. Kerran lokakuussa oli hotellini Andreas-niminen ja siinä oli hyvä uima-allas.
Välillä aurinko meni pilveen ja päätimme lähteä jo kotimatkalle. Ensin kuitenkin menimme tavernaan ja siellä oli oikein kohtelias ja kiva nuori miestarjoilija. Hän antoi wifi-koodin ja tarkistimme vähän Agistirin hotellien sijainteja. Kerran lokakuussa oli hotellini Andreas-niminen ja siinä oli hyvä uima-allas.
Tältä näytti nyt rannalla:
Tavernan tarjoilija soitti meille taksin ja sillä ajoimme ihan hotelliimme asti.
Olipa rentouttava retki!
Kuvassa ehkä kaukana näkyvä kylä, vai onko jopa kaupunki on Perdika.
Illalla Milla löysi vielä kauniit kreikkalaiset pellavashortsit.
Rannan ja hotellin lähellä tavernassa oli kiva palvelu, mutta hyttyset (kounupit) pääsivät kuppaamaan nilkkani.
Liikuttavasti isäntä yritti auttaa ja toi hyttyssavun, mutta eihän se niihin puremiin auttanut. Pitääkin laittaa pakkauslistaan ylös se kotona oleva kutinageeli, joka nyt siis ei ole mukana!
Nyt muuten illalla se kamala mopojen meteli oli loppunut eli Aeginan pisteet vähän nousevat arvosteluasteikossani. Amorgos on ehdoton ykkönen.
keskiviikko 2. toukokuuta 2018
Viimeinen ilta Hydralla
 |
| Millan grillattu kalamari |
 |
| Favaa (keltaherne) ja taas minulle kesäkurpitsapyörykät ( κολοκυθοκεφτέδες) |
Netti sen sijaan tekee kiusaa koko ajan! Pitkän vääntämisen jälkeen sain lennolle lähtöselvityksen tehtyä. Nyt oli minulle ehdotettu 30 F-paikkaa, joka on ikkunapaikka ihan viimeisellä penkkirivillä. Olisipa kätevää, jos koneeseen noustaisiin myös takaovesta.
Satamassa oli rauhallinen iltatunnelma ja kauniit värit auringon laskiessa.
Saimme sohvallemme uuden kissakaverin ja hän piti niskahieronnasta. Haisteli myös vaivihkaa meille oluttuoppien viereen tuotuja pikkusuolaisia, lähinnä kai metvursti kiinnosti. Emme uskaltaneet sille sitä edes salaa tarjota. Eikö metvursti ole liian suolaista kissalle?
Kissat täällä ovat terveen ja hoidetun näköisiä. Monet ihanan pörröistä rotua. Kuka lienee esi-isä, joku angora? Puistikoissa ja kujilla näkyy kissojen ruokintabaareja. On vesikuppi ja ruokakuppi vierekkäin ja siinä jotain papanoita. Myös "kotimme" ulko-oven vieressä on sellainen. Monilla kissoilla on panta kaulassa. Yhtään sairasta mirriä emme ole nähneet täällä. Hyvä!
Koska se Piilotettu Satama oli niin kiva, menimme sinne taas. Kuvia yllä annoksistamme. Nyt se taverna tuli ihan täyteen asiakkaista, ruotsia ja kreikkaa kuului ympäriltä.
Herätyksen laitoin puhelimeen klo 06: ksi, mutta nukkumaan oli vaikeea näin ennen lähestyvää paluumatkaa taas vaikea rauhoittua. Pää täyttyy ajatuksista tässä kohtaa joka kerta...
Uimaretki (Kamini)
Tänään oli tuulisempi päivä. Kävelymatka oli mukavampi kuin sunnuntaina., kun nyt ei ollut niin kuuma. Olipa jo väki vähentynyt kun vapun lomailijat olivat lähteneet saarelta. Paikan nimi on Kamini.
o
Matkalla pidimme kahvitauon siinä sunnuntaisessa tavernassa, jossa söimme lounasta. Tavernan nimi on To Pefkaki, eli Pieni Mänty.
Ranta oli sileää kiveä joten oli vähän helpompi päästä veteen kuin eilisellä rannalla. Tuulikin vilvoitti mukavasti.
Muutaman tunnin kuluttua teimme jo lähtöä kun tänään pitää vielä maksamisen takia etsiä isäntämme käsiimme ja pakata tavarat. Siitä puuhasta en ole koskaan tykännyt! Aamulla klo 7 on lähtö Aeginalle yhdeksi yöksi.
Mietimme lounaspaikkaa. Lähin taverna näytti ihan kivalta ja siellä näkyi olevan asiakkaitakin. Sen nimi oli Kodylenias.
Isäntä esitteli monet ruokalajit lasivitriinistä keittiössä. Milla otti pastitsoa ja minä moussakaa. Se oli melko kuivaa, mutta horiatikilautasella oli lammikko oliiviöljyä ja siitä keksin lusikoida "kastiketta" moussakan päälle. Vielä se kaipasi suolaakin ja sitten oli parempaa. Täytyy kyllä sanoa, että Akiksen reseptillä teen kotona paljon parempaa käyttäen naxoslaisia mausteitani. Siihen ei tule perunaa kuten tässä oli, ja sitä vielä aivan liian paljon!
Horiatikin otimme taas puoliksi, mutta harmiksemme tomaatit olivat mauttomia. Eli tämä taverna ei saa minulta montaa tähteä!
Kävelymatkalla huomasin vielä erään kyltin levähdyspaikalla. Arvelin sen liittyvän Leonard Coheniin ja niinhän se olikin. Suurensin tuosta kyltistä oman kuvansa, mutta en osaakaan sitä liittää tähän!
o
Ranta oli sileää kiveä joten oli vähän helpompi päästä veteen kuin eilisellä rannalla. Tuulikin vilvoitti mukavasti.
Muutaman tunnin kuluttua teimme jo lähtöä kun tänään pitää vielä maksamisen takia etsiä isäntämme käsiimme ja pakata tavarat. Siitä puuhasta en ole koskaan tykännyt! Aamulla klo 7 on lähtö Aeginalle yhdeksi yöksi.
Mietimme lounaspaikkaa. Lähin taverna näytti ihan kivalta ja siellä näkyi olevan asiakkaitakin. Sen nimi oli Kodylenias.
Horiatikin otimme taas puoliksi, mutta harmiksemme tomaatit olivat mauttomia. Eli tämä taverna ei saa minulta montaa tähteä!
Kävelymatkalla huomasin vielä erään kyltin levähdyspaikalla. Arvelin sen liittyvän Leonard Coheniin ja niinhän se olikin. Suurensin tuosta kyltistä oman kuvansa, mutta en osaakaan sitä liittää tähän!
2.5. keskiviikko
Kalimera. Vappu oli ja meni. Mistään sitä ei kylläkään täällä vapuksi tunnistanut. Vuosi sitten Ikarialla oli poliittisia puheita ja banderolleja, mutta ei sielläkään mitään ilmapalloja, serpentiinejä tms. näkynyt. Ihanaa päästä vappuhulinoita karkuun!
Kreikassa on tuo vappuseppeleperinne. Siitä pidän ; on mukavaa uimarannalla väkertää jonkinlaista seppelettä välillä meressä kastautuen. Eilen näin siellä Mandrakissa rouvan, joka oli kerännyt isot kimput luonnonkukkia ja Hydran kujilla oli oviin ja parvekkeille ilmestynyt sinne tänne näitä seppeleitä. Netistä luin, että juhannuksena ne hävitetään. Ovat kai jonkinlaisia kesän airueita, tarkemmin en tarinaa tunne.
Eilen tavernan tarjoilijapoika soitti meille taksiveneen ja kauhisteli, että on kallis kyyti kun meitä oli vain 2 menossa siihen. Hinta on 20 € / suunta riippumatta matkustajamäärästä ja luulen ainakin 8 hengen kyytiin sopivan. No, oli kuitenkin mukava ja nopea merimatka!
Lähdimme jo 19.30:n aikoihin kiertelemään kujia. Täällä on niin ihana tunnelma noilla kujilla!
Ei tarvitse pelätä minkään mopon tai muun moottorivehkeen ajavan sinua kumoon. Hiljaiset kävelyretket ovat nautinto! Muistui mieleeni juuri, miten Lesboksen Plomarissa jatkuva mopojen ja skoottereiden pärinä alkoi ihan oikeasti ahdistaa ja suututtaa!
Kuljeskelimme ruokailupaikkaa etsien ja sitten tämä näkymä tupsahti eteemme. Piilotettu satama on nimi suomeksi.
Olipa siellä hyvä valikoima kreikkalaisia ruokia! Aivan ihana, kaunis ja rauhallinen taverna! Lisää asiakkaita alkoi tulla vähitellen.
Kreikassa on tuo vappuseppeleperinne. Siitä pidän ; on mukavaa uimarannalla väkertää jonkinlaista seppelettä välillä meressä kastautuen. Eilen näin siellä Mandrakissa rouvan, joka oli kerännyt isot kimput luonnonkukkia ja Hydran kujilla oli oviin ja parvekkeille ilmestynyt sinne tänne näitä seppeleitä. Netistä luin, että juhannuksena ne hävitetään. Ovat kai jonkinlaisia kesän airueita, tarkemmin en tarinaa tunne.
Eilen tavernan tarjoilijapoika soitti meille taksiveneen ja kauhisteli, että on kallis kyyti kun meitä oli vain 2 menossa siihen. Hinta on 20 € / suunta riippumatta matkustajamäärästä ja luulen ainakin 8 hengen kyytiin sopivan. No, oli kuitenkin mukava ja nopea merimatka!
Lähdimme jo 19.30:n aikoihin kiertelemään kujia. Täällä on niin ihana tunnelma noilla kujilla!
Kuljeskelimme ruokailupaikkaa etsien ja sitten tämä näkymä tupsahti eteemme. Piilotettu satama on nimi suomeksi.
Olipa siellä hyvä valikoima kreikkalaisia ruokia! Aivan ihana, kaunis ja rauhallinen taverna! Lisää asiakkaita alkoi tulla vähitellen.
Otin kesäkurpitsapyöryköitä ja tsatsikia. Ihanaa, että pyöryköissä ei ollut liikaa minttua, mikä mielestäni pilaa koko ruokalajin liikaa käytettynä. Oli hyvää!
Milla otti kalakeittoa ja sanoi sen olevan ihanaa.
Olemme kyllä outoja kreikkahulluja iltaisin - me haluamme mennä nukkumaan silloin kun kreikkalaiset vasta alkavat saapua tavernoihin! Emmekä me kuitenkaan ihan ikäloppuja edes vielä ole tai erikoisen sairaalloisiakaan, ehkä. Niinpä taas jo klo 22 aikoihin palasimme täysin vatsoin pötköttelemään huoneisiimme.
Ihan hassu olen myös halutessani television, mieluiten taulu-tv:n vielä, huoneeseeni, kun hotellia valitsen. Sitten en sitä kuitenkaan edes katsele! Eilen illalla vasta 1. kertaa sen avasinkin! En löytänyt mitään kiinnostavaa. Στήν για μας on sellainen ohjelma, jota katsoisin mielelläni. Myös Kreikan matkailuohjelmat kiinnostavat.
Kielen oppimisen takia olisi kyllä hyvä pitää tv:tä auki. Niin, ja yksin matkustaessani tv on hyvä seuralainen.
Milla kävi taas jo pitkällä kävelyllä ja uimassa.
Lähdemme tunnin kuluttua rannalle, mutta mikään paratiisiranta se ei ole. Nyt muistan ottaa ne tossut kokeeksi edes mukaan!
Heippa!
tiistai 1. toukokuuta 2018
Vapun uimaretki ja vappuseppele.
Olipa lämmin päivä! Lähdimme tänään toiseen suuntaan kuin sunnuntaina rannalle päiväksi. Paikan nimi on Mandraki ja Google Mapsin mukaan 2,5 km:n etäisyydellä Botsiksesta. Täällä, kuten kuulemma myös esim. Naxoksella on ollut kuivaa joten valtavia valikoimia ei luonnonkukista ollut, mutta päätin yrittää saada taas aikaiseksi edes minikokoisen vappuseppeleen. Keräsin kukkia kävelymatkalla. Penkkikin löytyi, jolla oli matkalla kiva huilata merta katsellen.
En yhtään muistanut, ovatko kynsisakset ja kalastajalanka edes enää repun uumenissa mukanani joten keräsin matkalla kaikkea mahdollista sitomistarviketta. Löytyi esim. pätkä sinistä muovinarua, josta sai monta säiettä irrotettua. Hyvä löytö ja luontokin kiittää siivoojaa.
Ranta ei ollut mikään unelmabeach, ihan sattui jalkapohjiin kun veteen könysin. Päätinkin seuraavilla uintikerroilla, jotka kai oikeasti ovat hetken polskintaa ja kelluntaa minun kohdallani, mennä veteen kengät jalassa , kun nyt ne vanhat tutut rantaläpyskät ovat kotona ja, voi pahus, ne hotelliaamutossut, jotka otin juuri näitä tilanteita varten mukaan, ovat matkalaukussa Botsiksessa!
Kuka huolehtisi , että minulla edes joskus olisi oikeat tarvikkeet mukana? Voiko sellaisia palvelija-paavoja vuokrata jostain? Yleensä sellaisten nimi on äiti, mutta omani kuoli jo v. 1984 vasta 62-vuotiaana.
Nyt pärjätään ihan itse!
Rannalla oli kiva taverna ja siellä söimme lounaan. Taas maistui horiatiki taivaalliselta! Milla sai hyvää mustekalaa , mutta minä valitsin taas väärin. Koska moussakaa ei ollut, valitsin paikallista makkaraa valjuilla ranskiksilla. Ei uponnut! Milla totesikin viisaasti, että ehkä minun olisi parasta valita kasvisruokavaihtoehtoja ja oli taas niin oikeassa!
Nimenomaan Miloksella Arja ja Erik opettivat favan, kesäkurpitsa- ja tomaattipyörykät esimerkiksi. Hortaa vasta opettelen. Munakoiso-tomaattivuoka on hyvää. Ikarian kielikurssilla teimme porukalla jotain paikallista kasvispataa, mutta siihen tuli kyllä makkaraakin mukaan. No, onhan noita vaihtoehtoja!
Oli taas kivaa väkertää seppeleeni kimpussa siinä rannalla. Kyllä huomasin, että sitä touhuani rannalla katseltiin , mutta ei kuitenkaan millään pahalla silmällä. Se muuten on sellainen pelottava kreikkalainen uskomus/perinne, josta en ole tippaakaan kiinnostunut!
Aurinko oli siirtynyt jo lounaamme aikana ja siirtyi edelleen, joten halusimme jo lähteä pois rannalta. Pyysin tavernan nuorta miestä soittamaan meille venetaksin. Hän selvästi kauhisteli kyydin hintaa, joka oli 20 € ilmeisesti riippumatta siitä, miten monta ihmistä on kyydissä. No, meitä oli 2. Millaa oli 2 eri kertaa polttanut ilmeisesti meduusa tänään. Taksivenemies tiesi heti, mistä oli kyse ja hän ystävällisesti tarjosi salvaa avaamattomasta pakkauksesta.
Taksivenematka oli nopea ja kiva. Otin valokuvia ja ne taitavat olla melkoisen kallellaan.
Perillä sitten etsimme apteekkia, mutta emme sitä löytäneet vaikka niitä on 2 kpl .
Ainakin toinen niistä oli kiinni. Hauskasti sattuikin, että 2 muutakin suomalaisnaista oli suljetun apteekin ovella. Lisäys: Annoin sitten Millalle Zirtec-tabletin, joka auttoi . Jäi kokonaan ostamatta myöhemminkään lääke tähän meduusavaivaan.
Perillä Botsiksessa ripustin heti sen seppeleeni parvekkeeni seinälle. Voi, miten kivalta sen ripustaminen tuntui!
Minulle näistä vappuseppeleiden askarteluista on tullut niin tärkeitä tapahtumia! No, ehkä perinne on liian suuri sana, mutta tuntuu, että ilman tätä hääräämistäni ei tule oikeaa Kreikan, tai muutakaan kesää minulle!
Nyt on niin hyvä mieli!
Ihanaa olla täällä!
En missään nimessä sano näin ylpeilläkseni, vaan sanon, että omatoimimatkoille Kreikkaan voi mielestäni suomalainen varsinkin nettiä käyttävä eläkeläistätikin ihan rohkeasti lähteä.
Ranta ei ollut mikään unelmabeach, ihan sattui jalkapohjiin kun veteen könysin. Päätinkin seuraavilla uintikerroilla, jotka kai oikeasti ovat hetken polskintaa ja kelluntaa minun kohdallani, mennä veteen kengät jalassa , kun nyt ne vanhat tutut rantaläpyskät ovat kotona ja, voi pahus, ne hotelliaamutossut, jotka otin juuri näitä tilanteita varten mukaan, ovat matkalaukussa Botsiksessa!
Kuka huolehtisi , että minulla edes joskus olisi oikeat tarvikkeet mukana? Voiko sellaisia palvelija-paavoja vuokrata jostain? Yleensä sellaisten nimi on äiti, mutta omani kuoli jo v. 1984 vasta 62-vuotiaana.
Nyt pärjätään ihan itse!
Rannalla oli kiva taverna ja siellä söimme lounaan. Taas maistui horiatiki taivaalliselta! Milla sai hyvää mustekalaa , mutta minä valitsin taas väärin. Koska moussakaa ei ollut, valitsin paikallista makkaraa valjuilla ranskiksilla. Ei uponnut! Milla totesikin viisaasti, että ehkä minun olisi parasta valita kasvisruokavaihtoehtoja ja oli taas niin oikeassa!
Nimenomaan Miloksella Arja ja Erik opettivat favan, kesäkurpitsa- ja tomaattipyörykät esimerkiksi. Hortaa vasta opettelen. Munakoiso-tomaattivuoka on hyvää. Ikarian kielikurssilla teimme porukalla jotain paikallista kasvispataa, mutta siihen tuli kyllä makkaraakin mukaan. No, onhan noita vaihtoehtoja!
Oli taas kivaa väkertää seppeleeni kimpussa siinä rannalla. Kyllä huomasin, että sitä touhuani rannalla katseltiin , mutta ei kuitenkaan millään pahalla silmällä. Se muuten on sellainen pelottava kreikkalainen uskomus/perinne, josta en ole tippaakaan kiinnostunut!
Aurinko oli siirtynyt jo lounaamme aikana ja siirtyi edelleen, joten halusimme jo lähteä pois rannalta. Pyysin tavernan nuorta miestä soittamaan meille venetaksin. Hän selvästi kauhisteli kyydin hintaa, joka oli 20 € ilmeisesti riippumatta siitä, miten monta ihmistä on kyydissä. No, meitä oli 2. Millaa oli 2 eri kertaa polttanut ilmeisesti meduusa tänään. Taksivenemies tiesi heti, mistä oli kyse ja hän ystävällisesti tarjosi salvaa avaamattomasta pakkauksesta.
Taksivenematka oli nopea ja kiva. Otin valokuvia ja ne taitavat olla melkoisen kallellaan.
Perillä sitten etsimme apteekkia, mutta emme sitä löytäneet vaikka niitä on 2 kpl .
Ainakin toinen niistä oli kiinni. Hauskasti sattuikin, että 2 muutakin suomalaisnaista oli suljetun apteekin ovella. Lisäys: Annoin sitten Millalle Zirtec-tabletin, joka auttoi . Jäi kokonaan ostamatta myöhemminkään lääke tähän meduusavaivaan.
Perillä Botsiksessa ripustin heti sen seppeleeni parvekkeeni seinälle. Voi, miten kivalta sen ripustaminen tuntui!
Minulle näistä vappuseppeleiden askarteluista on tullut niin tärkeitä tapahtumia! No, ehkä perinne on liian suuri sana, mutta tuntuu, että ilman tätä hääräämistäni ei tule oikeaa Kreikan, tai muutakaan kesää minulle!
Nyt on niin hyvä mieli!
Ihanaa olla täällä!
En missään nimessä sano näin ylpeilläkseni, vaan sanon, että omatoimimatkoille Kreikkaan voi mielestäni suomalainen varsinkin nettiä käyttävä eläkeläistätikin ihan rohkeasti lähteä.
Vappu 1.5. tiistai
Eilen klo 20 aikaan lähdimme taas liikkeelle. Olin jo aiemmmin ihastunut vihreään pellavatunikaan ja kävimme ostamassa sen minulle. 94 €:n hinta tosin kirpaisi, mutta Turusta en yleensä koskaan löydä mitään mieluista päällepuettavaa ja meille on kesällä tulossa ristiäisetkin...(seli-seli!). Sain jopa alennusta 4 € pyytämättä. Ikinä en tinkaa, ei tulisi mieleenikään. Aikoinaan Turkissa se kuului systeemeihin enkä tykännyt siitä yhtään. No, siihen maahan en enää mene muutenkaan! No broblem!
Satamassa oli menossa jokin happening, jota emme ymmärtäneet. Kysyin sitten uteliaana nuorilta osallistujilta ja jokin venäläinen balettiesitys se kai oli.
Kuljimme pitkin kujia bongaten tutunnimisiä pieniä hotelleja. Talvella etsin pitkään netin kautta majapaikkaa täältä ja tutkin pitkään eri mahdollisuuksia. Hydran majoitukset ovat todella kalliita verrattuna esim. Poroksen, Agistirin tai Aeginan vastaaviin tai puhumattakaan Kalymnoksesta tai Kosista, joissa nyt on mielestäni halvimmat hinnat ja joille menenkin sitten syyskuussa. Tämä Botsis on todellinen löytö!
Kävimme katsomassa myös Millan entisen majapaikan (Nereids Guest House) ympäristöä. Voi, miten hienoa siellä oli!
Oli mukavaa kierrellä kujia pitkin näkymiä ihastellen ; jännityksellä odottaa, mitä minkin kulman takaa paljastuu! Sen verran kuitenkin oli jo pimeää, että valokuvia oli turha yrittää ottaa, mikä on kyllä harmi.
Ruokapaikkaa mietimme eri paikkoja katsellen. Vastaan tuli suuri plataanipuuaukea, jolla oli suuri taverna. Tyhjiä pöytiä kyllä oli, mutta sen joukkoruokintapaikkatunnelma ei miellyttänyt . Kamala Merja sun juttujas!
Eräs Millalle tuttu taverna oli suljettu. Kiertelimme edelleen ja päätimme mennä siihen suloiseen tavernaan, jonka jo kiertelymme alussa näimme.
Se oli kai enimmäkseen kalataverna ja Milla saikin hyvää mustekalaa. Fava oli taivaallisen hyvää kaprismarjoineen ja punasipuleineen. Minun 9 €:n broilerfileeni ranskalaisilla oli pettymys, mutta onneksi ei ollut niin nälkäkään. Sadepisaroita alkoi tippua yllemme ja siirryimme sisätiloihin. Pöydästä pystyi näkemään kokkiherran hääräilyä.
Kotimatkalla olikin sitten kujilla jo niin pimeää että ei nähnyt enää aasin kakkoja väistää. Enimmäkseen täällä kyllä on siistiä eikä haisevia pursuvia roskiksia näy missään. Kujia ja katuja pestään ja roska-auton näkee kierroksellaan usein.
Tänä iltana kyllä ihastuin Hydraan entistä enemmän. Oli niin kaunista niillä kujilla, joilla kiertelimme. Jotain italialaisvaikutteista oli jo niissä maisemissa, joissa sunnuntaina kuljimme. Samanlaista oli nyt sen Millan entisen " kodin" ympäristössä. Sitä vaan edelleen jaksan ihmetellä, että täällä ei ole ihmisillä autoja!
Tänään aamulla heräsin ennen klo 06. Kirkonkello soitti sitten kuudelta. Nythän on tosiaan vasta vappu. Saapa nähdä, miten sitä täällä vietetään...
Milla lähti jo klo 8 pitkälle kävelyretkelleen ja uimaan. Minä jäin tähän kirjoittelemaan. Kivaa kun kumpikin voi puuhailla lempijuttujaan! Tykkään...
Satamassa oli menossa jokin happening, jota emme ymmärtäneet. Kysyin sitten uteliaana nuorilta osallistujilta ja jokin venäläinen balettiesitys se kai oli.
Kävimme katsomassa myös Millan entisen majapaikan (Nereids Guest House) ympäristöä. Voi, miten hienoa siellä oli!
Oli mukavaa kierrellä kujia pitkin näkymiä ihastellen ; jännityksellä odottaa, mitä minkin kulman takaa paljastuu! Sen verran kuitenkin oli jo pimeää, että valokuvia oli turha yrittää ottaa, mikä on kyllä harmi.
Ruokapaikkaa mietimme eri paikkoja katsellen. Vastaan tuli suuri plataanipuuaukea, jolla oli suuri taverna. Tyhjiä pöytiä kyllä oli, mutta sen joukkoruokintapaikkatunnelma ei miellyttänyt . Kamala Merja sun juttujas!
Eräs Millalle tuttu taverna oli suljettu. Kiertelimme edelleen ja päätimme mennä siihen suloiseen tavernaan, jonka jo kiertelymme alussa näimme.
Kotimatkalla olikin sitten kujilla jo niin pimeää että ei nähnyt enää aasin kakkoja väistää. Enimmäkseen täällä kyllä on siistiä eikä haisevia pursuvia roskiksia näy missään. Kujia ja katuja pestään ja roska-auton näkee kierroksellaan usein.
Tänä iltana kyllä ihastuin Hydraan entistä enemmän. Oli niin kaunista niillä kujilla, joilla kiertelimme. Jotain italialaisvaikutteista oli jo niissä maisemissa, joissa sunnuntaina kuljimme. Samanlaista oli nyt sen Millan entisen " kodin" ympäristössä. Sitä vaan edelleen jaksan ihmetellä, että täällä ei ole ihmisillä autoja!
Tänään aamulla heräsin ennen klo 06. Kirkonkello soitti sitten kuudelta. Nythän on tosiaan vasta vappu. Saapa nähdä, miten sitä täällä vietetään...
Milla lähti jo klo 8 pitkälle kävelyretkelleen ja uimaan. Minä jäin tähän kirjoittelemaan. Kivaa kun kumpikin voi puuhailla lempijuttujaan! Tykkään...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)