Maanantai, 28.10. Oxi-päivä. Koulu alkoi.

Tänään on toinen Kreikan kansallispäivistä, yleinen vapaapäivä, kaupat esim. kiinni. Marssirummutus kuului lähikaduilta jo aamulla ennen klo 9. Musiikkia ei ollut. Ryhmä ei kovin suuri ollut, alle 20 nuorta näkyi koulun ottamalla videolla. Kouluni kuitenkin alkoi klo 10. Kahvi oli valmiina siellä jo klo 9.30. Aamupalaa tein omassa kodissa.
Koulumatkalla tällaista:

Kuljin kauppojen ohi koska kävin pankkiautomaattia etsimässä.
Koulussa tehtiin testi ja se oli melko vaikea. Kirjoitin vielä, kun muut jo lopettivat. Kesken jäi koe muiltakin. Ryhmässäni meitä on vain 4 tällä kertaa. Sabine Saksasta oli viime vuonnakin samassa ryhmässä. Hän on psykiatri. Magnus tulee Malmösta, opettaa kirjallisuutta yliopistossa. Sandy asuu nyt Englannissa, mutta on asunut myös Uudessa Seelannissa, eläkeläinen, joka vuokraa asuntoja. Opettajat ovat vanhoja tuttuja, kivoja. Konstantinos  ja  Marina.
Siitä testistä jäi minua kyllä todella harmittamaan ihan tutut, tavalliset verbien taivutukset tyyliin " tulla-tulin-tulen (tuevaisuudessa), mennä-menin-menen, puhua-puhuin,puhun"! Voi jukra, kun niitä on jo vuosikausia väännetty ja käännetty enkä osannut vieläkään! Olisiko ihan mahdoton tavoite oppia nuo tällä reissulla? Minulla on mukana ohut oppikirja, jossa on 3 sivullista näitä verbejä. Esim. lennolla olisi hyvää aikaa viimeistään takoa nuo kovaan päähäni! Eikö?


Kirjallisia tehtäviä ei muita tänään ollut. Jokainen kertoi arkipäivästään, harrastuksistaan ja mielikirjoistaan. Tuntui, että samalla osaamistasolla kaikki olemme.
Huomiseksi pitää kirjoittaa annetusta kuvasta, mitä siinä näkyy ja mitä ajatuksia kuva herättää itsessä. Omassani on ilmeisesti loistoristeilijä Niilillä. Taustalla joki, taloja, isoja vanhoja purjeveneitä ja karu kalliomaisema. En vielä kirjoittanut mitään.
Koulupäivä päättyi klo 14 ja menimme taas lounaalle tavernaan.
Tässä meitä  opiskelijoita näkyy matkalla tavernaan.  Mustapaitainen mies on Kostantinos-opettaja vieressään Magnus.

Keltaisessa paidassa Maya, rehtorin vaimo ja tummansinisessä Sabine.

Tuo valkopaitainen nuori mies asuu Kythiran saarella. Sinne aiomme Millan kanssa mennä.

Taverna oli sama kuin viime kerrallakin. Nyt oli radio päällä harmittavan kovalla äänellä koko ajan! Istuin ihan kaiuttimen alla pöydän päässä enkä hyvin kuullut, mitä kauempana keskusteltiin. Kukahan sitä radiota halusi kuunnella? Viereiset pitkät pöydät olivat tyhjinä eikä paikassa paljon asiakkaita ollut. Tsatsiki, fava, horta, saganaki, porkkana-kaalisalaatti, kesäkurpitsapyörykät, ranskalaiset ja ohuet broilerileikkeet olivat tarjolla. Valkoviiniä  tarjottiin pienissä kannuissa muutama kierros. Eipä se mitenkään herkullinen lounas ollut! Kotiin lähdin n. klo 16.
Suurin osa opiskelijoista asuu Ateenan keskustassa. Olen onnekas kun saan asua näin lähellä koulua. Ehkä kuvistani myös näkyy, miten siisti paikka Marousi on.
Koulun ohjelmaan kuuluu myös 2 konserttia ja kaupunkikävelyjä. Niistä kerron myöhemmin. Nyt läksyä tekemään!
Yksi jännitys tässä nyt kyllä on, nimittäin Telian puhelimet ovat mykkinä. Saa nähdä, toimiiko puhelimeni herätys aamulla!