Artemida

No ei niin järjen häivääkään tulla Ateenasta paikallisbussilla tänne! Nyt on sunnuntai ja kaupat kiinni, eli mitä ihmeen katsomista ajattelin olevan matkalla tai tässä kaupungissa?Olin perillä vähän ennen klo 17. Onneksi päivä on pilvinen joten en ainakaan toivomaani rantapäivää matkan pituuden takia menettänyt.
Laiturilta 9 kävelin metroasemalle pienemmän kuin sen rannan vilkkaan kadun kautta. Siellä voi ajoradallakin kuljettaa laukkua hyvin. Olipa uusi asia, että metroaseman lähistön kujat olivat täynnä kirpputorimyyjiä, joilla tavarat olivat  jonkin filtin tms. päällä ja montaa sorttia myytävää löytyi, esim. käytettyjä  vaatteita ja jalkineita, leluja, huushollitavaraa ja elektroniikkaa. Myyjistä vain pieni osa näytti maahanmuuttajilta. Metrossa taas muidenkin ( kreikkaa puhuva vanhempi pariskunta) kuin minun huomioni kiinnittyi kreikkaa puhuvaan, n. 30-vuotiaaseen mieheen, joka kerjäsi rahaa pieni, alle vuoden ikäinen lapsi sylissään.
Monastirakilla en tajunnut vaihtaa metroa vaan ajoin Omoniaan asti. Takaisin siis. Onneksi oli hyvin tilaa metroissa joten ei tarvinnut seistä. Ihmeekseni osuin oikealle alueelle siellä bussiasemalla Nomismatokopiossa vilkaistuani seinällä olevaa karttaa, kun alueita oli 3 kpl ison kadun molemmin puolin.Bussilaituri löytyi, mutta lippu puuttui! Sitä piti lähteä ostamaan maan alta metroaseman hallista. Virkailija lasiseinän takana käski automaatille. Hinnaksi sanoi 1,40 €. Saman maksoin Pireuksen metroasemalla ja lippu on 90 minuuttia voimassa. Oli siis kai turha ostos. Kai se ensimmäinen lippu olisi kelvannut. Enkä muuten ostanut edes eläkeläisten lippua. Redused -niminen on kai sellainen? Pireuksessa nuoret ostivat 60  sentin lippuja, olivat kai opiskelijoita. En tiedä, miten eläkeläislipun kanssa pitää toimia edes. Halpaa oli kyyti kuitenkin.
Matka tuntui todella pitkältä. Suunnilleen tiesin, missä tämä "koti" sijaitsee. Ajattelin ottaa sitten taksin , jos jään väärässä kohtaa pois. Neuvona oli painaa stop-nappia, kun merenranta näkyy vieressä oikealla. Niin tein ja löysin perille.
Tässä voisi kyllä asua pieni perhekin. Keittiövehkeitä ainakin löytyy, paitsi se sähköinen sitruspuserrin vain Naxoksen Choran "kodista".

Myynnissä viiniä (10 €) ja olutta (2 € pieni) . Muut tarjottavat ovat ilmaisia. On hedelmiä, mehua, monenlaisia keksejä, neskahvia ja teetä, hilloa ja juustosnacksejä. Ihan kivaa, kun näin sunnuntai-iltana ei huvita lähteä tuonne kaduille kulkemaan.

Parvekkeita on 2 ja vuodepaikkoja 4, jos sohvaa käyttää. 

Jokin sähköinen vihannesleikkurikin on, mikroaaltouuni,  vedenkeitin ja voileipägrilli myös. Astioita isollekin porukalle. 

Tuon vaaleanruskean talon oikealla puolella pilkottaa meri. Sen paikkeilla on taksiasema ja hotelli. Hiekkarannalta tuo näytti. Näin pilvisenä päivänä on vaikea sanoa rannasta ja paikasta mitään. Luulen nyt kuitenkin Rafinan olevan enemmän mieleiseni paikan asustella.
Kuvista, jotka otin parvekkeelta eri suuntiin näkyy, miten pilvistä iltapäivällä oli. Aivan kuin tilauksesta minulle tänään tällainen päivä! Tarkoitan, että ei harmita niin paljoa lähteä reissulta kotiin kuin harmittaisi ihanan aurinkoisena päivänä.
Nyt on pääsiäisen ajan ja alkukesän reissut tehty. Aivan ihanaa ollut. Sateenvarjo tarpeen vain 3 päivänä näillä reissuilla. Pahalta on tuntunut kuulla, millaista säätä on kotona ollut!
Huomenna sitten lento Suomeen.