perjantai 5. lokakuuta 2018

5.10. perjantai Naxoksella



Kalimera Naxokselta.
 Nukuin hyvin, mutta nyt särkee korva! Lento olisi tuskaa sen säryn kanssa. V pen megan uskoisin auttavan, katsotaan , pitääkö taas mennä lääkäriin vai mitä apteekissa sanovat jos kerron, mitä lääkitystä nyt olen käyttänyt. Yhtä lepoa ja nukkumista oli eilinen päivä.
 Onneksi tämä Naxos on jo tuttu monilta reissuilta ja uimarannoillakin olen ehtinyt tänä kesänä ja syksynä paljon käydä. Jos olisi 1. kerta täällä, kyllä harmittaisi!
 Eilen 4.10. kävimme vähän kävelyllä ja toteamassa että ne 2 tuttua frozen youghurt-paikkaa olivat jo sulkeneet, harmi. Jäimme sitten erään baarin sohvalle istuskelemaan pitkäksi aikaa katselemaan ohikulkijoita. Suomea ei kuulunut. Illalla menimme tuttuun tavernaan rantakadulle. Sen nimi on Hyvä Sydän (Kali Gardia).  Millan moussaka oli hyvää ja se oli pienessä ruukussa ja tulikuumaa. Itse söin vähän horiatikia.
 Rantakadulla oli paljon kulkijoita ja valtava lauma paikallisia lapsia, eri ikäisiä leikeissään. Vaikutti jonkinlainen takaa-ajoleikki pimeässä illassa olevan menossa. Oli todella kiva näky! Jo ennen klo 22 lähdimme hotellille.


5.10. Perjantai:
Heräsin aikaisin. En kuitenkaan lähtenyt klo 8 Millan mukana aamu-uinnille vaan kirjoitin 3.10. päivän  kuviini tekstejä, kun vihdoin tämä blogisysteemini lakkasi temppuilemasta. Kyllä niin raivostuttaa, kun ei osaa kunnolla nykytekniikan ihmeitä vaikka mitä kursseja työväenopistossa kävisi!
Tänään lähdemme bussilla rannalle tai suureen kylään.
Kyllä olo kohentui huomattavasti kun sain nauttia kunnollisesta suihkusta! Nyt saa surkuttelu ja "sairastelu" jo loppua! Liikkeelle vaikka vain verkkaista vauhtia!
Matkalla bussille aamulla ennen klo 10 kuvasin Choran hiljaisia kujia. Kaikki paikat vielä kiinni. Kyllä on toisenlaiset näkymät päivällä ja illalla.
 Putiikin ovi aamulla
Ravintola tuolla ylhäällä
Tuolta on varmaan hyvä  näköala

Joskus sitä ihmettelee, että missä mullassa nuo kasvit täällä oikein jaksavat kasvaa



Täällä asutaan, vain verho suojana.

Jänniä nuo käytävät



 Kaikki kiinni näin aamulla. Illalla tuo kohta on joskus suorastaan ahdas ihmisistä kun on niin monta putiikkia iha vieri vieressä ja paljon ihailtavaa.
 Lempitavernamme on auki ympäri vuoden.

Tuo pyörä on suosittu kuvauskohde . Tavernaa en ole kokeillut koskaan.
Leipomosta ostin nakkipiirakan aamiaiseksi. 
Lähdimme Plakan rannalle bussilla a' 2,00 €. Liput piti ostaa etukäteen myös paluumatkaa varten. Ja taas bussi lähti 3 minuuttia etuajassa. Sitä tapahtuu usein.  Kannattaa olla Kreikassa  ajoissa.
 Plakan ranta on pitkä. Ilma + 23 ja merivesi + 21.
 Dyynien suojissa on useita nakurantoja.
Plakan tien vieressä on useita hotelleja ja baareja uima-altaineen. Myös leirintäalue löytyy.
Menimme tuttuun tavernaan kun alkoi tuulla niin, että hiekka pöllysi. Ei ollut enää kiva makoilla rannalla. Milla tosin ei makoile vaan ui pitkiä matkoja ja kävelee  rannoilla pitkiä matkoja paljain jaloin.

 Tavernan nimi on Nikos & Maria
Katkarapuja Millalle ja minulle maukasta jauhelihakastiketta ja spagettia.
Kylläpä maistui ruoka hyvin. Olo on selvästi nyt parempi. Nenäliinoistakin huomaa tulehduksen laantuneen. Hyvä niin!
Emme enää jääneet ruokalevolle syömisen jälkeen, kuten usein teemme koska nyt tuuli vain yltyi.

Illalla lähdimme keskusaukion suuntaan kauppoja kiertelemään. Tutusta kaupasta löysin mustan, valkopilkullisen puseron 8 €:lla , pitihän se ostaa, "kun halvalla sai".
Katselimme myös laukkuja , mutta sopivaa ei löytynyt.Siihen ihanaan perinteiseen maustekauppaan en tällä kertaa vielä ole poikennut. Nyt tuuli oli jo kovaa ja pitkähihaiselle oli kyllä tarvetta.
Päätimme mennä syömään lempipaikkaamme nimeltä Me Taximas. 
Vanhan kaupungin kujilla oli taas paljon kulkijoita.Tavernan sisätilan pöydät olivat kaikki varattuja joten jäimme pikkuisen kujan pöytään. Kylläpä siinä tuulessa olikin kylmä! Vanha ohut pieni kippana neuletakkini ei lämmittänyt tarpeeksi. Ohikulkijoilla oli päällystakkeja ja kevytuntuvatakkeja ja yksi tarjoilijakin palveli takki yllään. Huoneessa minulla kyllä olisi ollut kaksikin tuulenpitävää takkia ja collegepusero.
Valitsin moussakan  ja olikin hyvä, että se oli tulikuumaa. Millalle hortaa, jota muualta emme nyt ole löytäneet, ja täytettyä mustekalaa.
Heti maksettuamme lähdimme nopeasti pois. Huh, miten kylmää siellä oli! Toisilla pikkukujilla, jos tuuli ei osunut, oli ihan lämmintä
Kello oli vasta 21, mutta silti lähdimme huoneisiimme. Rantakadun yhdessä tavernassa huomasimme menomatkalla kyltin, jossa luki, että siellä on illalla elävää musiikkia. Harvoin sitä olen löytänyt ja se paleleminen harmitti todella nyt. Halusin kuitenkin peittojen alle lämpimään joten emme kävelleet edes sen tavernan kautta. Kunpa se musiikki olisikin ollut iänikuista Theodorakista ja Dirlandaata, niin ei harmittaisi niin paljon! Sanon itselleni, että juuri sitä se oli...

2 kommenttia:

  1. Onneksi kreikkalaiset eivät lue blogiasi. Ois voinut käydä hassusti kun niputat Theodorakisin ja Dirlandaan samaan kastiin 😁! Hyvät jatkot!

    VastaaPoista
  2. Hups! Tosiaan...
    Tarkoitin sanoa, että olen niin kyllästynyt molempiin.Samaan kasaan kuuluu myös se lallatuslaulu Horepse Sirtaki!

    VastaaPoista