Nukuin hyvin ja vanhanaikainen herätyskelloni soi klo 04.30. Olo oli hyvä.
Oli tarkoitus käydä aamulla siellä Lost & Foundissa. Ajattelin, että aamulla siellä ei ehkä ole jonoa. En silti uskonut sieltä mitään rahaa saavani. Tietenkään
..
"Taksini" eli isäntä tarjosi jo eilen myös paluukuljetuksen 20 €:lla. Varasin kyydin sähköpostilla ja jostain käsittämättömästä syystä kirjoitin 6.30 kun piti kirjoittaa 5.30!
Odotin kuljettajaa klo 6.30 auton luona. Ei näkynyt. En tiennyt, missä hän asuu. Soitin portilla respan kelloa ja huutelin portin puhelimeen. Hän tuli ihmetellen. Hän oli luullut kellonajan tarkoittavan iltapäivää! Kiireellä sitten ajettiin. Laukun sain nopeasti jätettyä kun boarding pass oli puhelimessa ja virkailija kiinnitti sen pitkän tarran, onneksi! Se näytti olevan kaikille aikaavievä operaatio. Mutta sitten! Ihan valtavat jonot turvatarkastukseen ja boarding alkoi juuri klo 7.05. Löysin lyhyemmän jonon ja kun ei vahteja näkynyt , pujahdin aitanauhan alta!
Lähtöportti oli tuttu ja melko lähellä. Kuljin niin kovaa vauhtia kuin pystyin. Aikaa ei nyt ollut tuliaisostoksiin. Sprite- pullon ostin lähtöportin läheltä.
Enää ei ollut kiire mihinkään ja jono liikkui todella hitaasti . Paikkani oli 6 B joten menin portille vasta viimeisten joukossa. Otin sitten kuitenkin ikkunapaikan 6 A , kun siihen ei tullutkaan ketään.
Heikko olo tuli taas ja yritin olla makuulla, mutta se ei onnistunutkaan, olin jo naapurin puolella kuulemma!
Ruokakärrystä pyysin 3 lasillista vettä, pulloja ei ollut. Vettä juomalla olo alkoi parantua. Ruokapaketit laitoin reppuun.
Aegeanin wifin avulla pystyin lukemaan puhelimesta joitakin juttuja. Myöhemmin puhelin ei käynnistynyt millään. Akku oli loppu. Heti lentoasemalla laitoin sen lataukseen enkä pitänyt kiirettä matkalaukkua vastaanottamaan. Vaihdoin wc:ssä talvisemmat vaatteet. Yritin avata puhelinta, mutta ei se auennut. Ehdin jo keksiä kauhutarinan, miten se tablettivaras on kaapannut puhelimenikin!
Sitten kävi hyvä onni, kun näin poikani . ystävän yhdellä portilla lähdössä työmatkalle Saksaan. Hän avasi puhelimen ja hänen työkaverinsa sanoi Samsungissa olevan usein avaamisongelmia. Hänelläkin on Samsung.
Vihdoin tapahtui jotain hyvääkin!
Bussilla sitten etupenkillä istuen ja kuskin kanssa jutellen lähdettiin klo 14.10 Turkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti