Nyt kyllä vähän jännittää lähtö vaikka aikaisemminkin olen täältä lähtenyt, silloin Patraan.
Olipa kiva taksimatka bussiasemalle. Se ei kyllä ollut oikea taksi vaan joku kiva paikallinen rouva vaan, ehkä emännän ystävä. Juttelimme koko matkan ajan ja hän oli ihmeissään kielitaidostani. No, ihan tuttuja kysymyksiä ja lyhyitä lauseita juttelimme vain. Matka maksoi 20 €. Minulla oli käteistä vain 10 € ja kortti ei käynyt. Hän soitti jo isännälle. Sitten muistin toisen kympin olevan puhelimen kuoressa.
Zantea kuvissa:
Matkalaukku pääsi bussin kyydissä laivaan. Baarissa oli melko kylmä ja vaihdoin shortsit leggingseihin. En toki baarissa! Ostin ison broilerileivän ja join omaa vettä. Taas otin lopun leivästä mukaan.
Matka Kiliniin, Peloponnesoksen puolelle kesti vain tunnin. Maisemat muuttuivat yhä vehreimmiksi, kun matka eteni kohti Patraa. Näkyi myös maastopalojen jälkiä. Siellä Patrassa ei kuitenkaan käyty , kuten luulin. Bussi oli melkein täynnä eikä ollut pöytää tai verkkopussia puhelinta ja silmälaseja varten.
Halusin taas nähdä tuon kauniin sillan.
Otin whatsupilla yhteyttä isäntääni koska en ollut saanut ohjeita, miten pääsen huoneeseeni.
Mikähän tuossa Booking comissa on, kun minulla se ei pelitä. Viestit eivät lähde esim.
Sain sitten ohjeet uudelleen isännältä.
Olin jo reittiohjeet "kotiini" kävellen saanut google mapsista. Piti olla 5 min. kävely. Joopa joo!
Liikennemerkeistä näin, että pian tullaan Aigioon. Tultiin isolle baarin aukiolle klo 13.55. Kuljettaja sanoi nyt olevan 20 minuutin tauko.
Kun sitten klo 14.15 olin valkoisen nro 7 bussin luona, ovi oli kiinni ja teksti Ateena oli muuttunut Zakynthokseksi. Hätäännyin koska vihreä bussi Ateenaan oli juuri lähdössä!
Kun sitten matkustajat nousivat bussiin ja minä myös, sanoin meneväni Aigioon ja laukkuni on sisällä tuolla. Vastaus oli, olemme Aigiossa, hae laukkusi! Hän antoi laukun ja kysyi, mihin olen menossa. Aigion keskustaan hotelliin, vastasin. Ota taksi! Puhelimen akkua säästin nähdäkseni ohjeet sisäänpääsyyn. Sanoin, että miten saan taksin. Toinen kuljettaja tuli apuun ja soitti monta puhelua. Kiitos hänelle! Taksin tulo kesti kauan. Matka Petmeza Apartmentsiin ei todellakaan ollut 5 minuutin kävely! Lähdettiin moottoritien vierestä ja hinta oli vain 12 € onneksi, mutta melkoista pujottelua oli kuskille kapeilla teillä ja kujilla se loppumatka! Ja matka oli pitkä!
Sitten etsimään ovea. Löytyi ja avauskoodi myös. MUTTA huone oli 2. kerroksessa ilman hissiä tai portaikon kaiteita, joista on iso apu laukkua kantaessa. Milla, που είσαι πάλι; eli missä olet taas?
Vein sitten repun huoneeseen ja kuumissani lähdin paljain jaloin matkalaukkua alaovelta hakemaan. Ajattelin saavani tukevamman otteen jaloille ilman kenkiä. Niin kävikin, mutta 3 kertaa piti levätä. Huh, miten hankalaa ja jopa pelottavaa tuo touhu, kun en mikään kuntoilija ole! Huomasin paljain jaloin ja muutenkin, miten epäsiisti portaikko on!
Huone on kuitenkin aivan siisti ja kaunis!
Pistorasioita löytyy ja kylmä iso jääkaappi-pakastin. Parveke on kapea suiro, mutta kyllä sinne olemaan mahtuu.
Otin sitten monta kuvaa huoneestani ennenkuin tänne levittäydyn tavaroineni.
Etsin google mapsista avoimia tavallisia kauppoja, jotka näin sunnuntaina olisivat auki. Ei läheltä ainakaan löytynyt. No, vettä ja piirakkaa, juustonsiivuja , jopa 1 Wilhelm- makkara on jääkaapissa. Hyvin pärjään, mutta kylmää Fixiä tekee mieli!
Lähdin kävelylle ja löysin takaisin google mapsin avulla. Tällaista näin nyt:
Sitä Kylmää Fixiä löytyi sitten aukion jäätelöbaarista. Se olikin ainoa paikka, jonka näin olevan auki. Outoa!
Kaupungissa on paljon kauneutta ja myös rähjäisyyttä. Oikeaa elämää. Tykkään!
Seuraava ongelma on, löydänkö bussiyhteyden 19.5. Diakoptoon ja mistä mahdollinen bussi lähtee.
Ehkä kysyn isännältä...
Kysyinkin jo ja heti sain vastauksen. Se on se bussiasema 5 minuutin kävelyn päässä!
Nyt tutkin ottamiani kuvia. Hyvää loppuiltaa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti