21.5. torstai hotellissa pitkästä aikaa

 Olin varannut 4 viimeistä yötä muuta kautta kuin booking com. Siksi moni asia oli epäselvää, kuten aamiaisen kuuluminen hintaan. Löysin kellonajat ja n. klo 9 lähdin kokeilemaan, miten käy. Ihan hyvin,, eli kuului hintaan.

Mehua ja maitoa kahviin, parakalo.

Kelvollista kahvia, mutta pikkuriikkinen kuppi. Haluaisin mukillisen maidolla.

Olipa montaa sorttia suolaista. Kerrankin minulle mieluista eikä makeita leivonnaisia, joita sanon turhuuksiksi! Otin tietysti joka sorttia!

Tästä otin margariinin leiville, jotka jo otin. Sitten avasin ison astian kannen. Siellä olivat leikkeleet leipiä varten! Koko rahan edestä tietty taas otin niitä. Kahta lihaversiota ja juustonsiivuja.  

Olin jo kerännyt niitä suolaisia pikkupiirakoita joten nyt en jaksanut niitä syödä! Vaivihkaa käärin ne sevetteihin ja piilotin shortsien taskuun. Ovat vielä pienessä jääkaapissani. Pitää kai maistaa jotta huomenna tietää, mitä valita. Maistoin juuri nyt illalla tätä kijoittaessani sitä kosteinta. Hyvää oli!

Voisinkohan huomenna ottaa kahvin ja maidon omaan emalimukiini, jonka sain reissuystävältäni ja joka on aina mukana? Kai voin, mutta ehkä lupa olisi hyvä kysyä.

Kirjoittelin sitten monia tekstejä edellisten majoitusten kohdalle ja pian oli iltapäivä. Halusin kuitenkin ottaa kuvia tämän hotellin rannasta. Ulos siis.

Kyllä kelpaa minulle. Kastautuminen riittää ja jos tuo suihku ei toimi, huoneessa on oma. Ehkä haluat nähdä, miten kuivaan lattian, kun yksi vessamatto ei riitä?

Näin, Turun Sanomilla.

Kuulin  ravintolan edessä rannalla sitten suomea ja avasin suuni. Pariskunta oli tilannut kylmät oluet.Vähän juteltiin heidän  kanssa  ja olutta minäkin olin vailla. 4 € tuntui liialta ja siksi lähdin taas minimarkettiin. Nyt oli kiva tuuli ja yritin kävellä tehokkaammin.

Näin ikävän näköistä on alkumatka kauppaan.

Nämä ovat kauniita ja ilmeisesti helppohoitoisia ja sitkeitä ulkokukkia. Suosittelin Hannallekin Telendokselle, kun hän mietti istutuksia.

. Onnistuin kävelemään nyt  ilman lepotaukoa molempiin suuntiin. Nyt oli kiva tuuli eikä ollut liian kuuma.

Myyjät ilahtuivat, kun taas tulin. Sanoin mieluummin ostavani heiltä kuin hotellista ja sain lämpimän kiitoksen.

Kun aurinko paistoi  n. klo 17 parvekkeelleni, istuin sillä kylmän Pilsin kanssa ilman puhelinta nauttimaan. Pian tuli naapurin rouva omalle viereiselle parvekkeelleen. Hän oli sama, jonka jo rannalla tapasin, suomalainen. 

He ovat usein lomailleet Peloponnesoksella ja myös tässä hotellissa. Paljon myös muualla Kreikassa ja muissa maissa. Tampereelta (Pirkkalan kentältä) pääsee Air Balticin lennoilla kätevästi Kreikkaan kuulemma. 

 Eli juttua meillä riitti...

Oli kiva loppuilta siis.