3.11. lauantai

Kalimera
Tänään on viimeinen koulupäivä klo 14 asti. Sitten lähden keskustaan uuteen edulliseen hotelliin.
Kyllä olisin tässä asunnossa ja koulussa toisenkin viikon hyvin viihtynyt! Kreikan puhumista on täällä harjoiteltu paljon.  Oppikirjaa ei ole ollut. Kotona niitä jo onkin vino pino, milloinkohan edes yhden niistä avaisin? Tällä kertaa en aio mennä kirjakauppaan, mutta voisin etsiä Saari-sarjaa ( se tv-sarja) dvd:nä jostain, kun kerran ihan keskustassa asun kauppojen lähellä.
Koulua kesti todella klo 13.45 asti. Sitten lähdin metrolla Omonialle ja sieltä kävelin hotelliini, jonka nimi on Cecil. En saanut näköalaa Athinas-kadulle vaan ihan karmean näkymän vastapäiseen seinään.

Toisaalta, ehkä kadun puolella olisi ollut kova melu. Myöskään jääkaappia ei huoneessa ole, mutta tilaa on kyllä paljon ja 3 sänkyäkin!

Lähden tuohon kadulle ihan lähelle syömään pita gyroksen ja sitten yritän vähän nukkua. Konsertti alkaa todella myöhään ja kestää kauan joten on ehkä järkevää yrittää vähän nukkua.
En nukkunut. Taas  oli huono pita gyros Monastirakin vakiopaikassa! Kamalaa läskiä!
Bussilla  sitten klo 21 lähdin konserttiin ja odotin ovella 20 min. Nuori nainen bussissa huomasi, että ehkä tarvitsen apua ja kulki kanssani perille. Klo on nyt 22.22. Hedelmiä olen syönyt ja valkoviiniä maistanut ja 75 € maksanut. Kuittia ei ole näkynyt. Tarjoiijoita on valtava määrä. Kysyin valokuvien ja videon ottamisesta, luvallisia ovat, hyvä!
Musiikki alkoi klo 23 ja jatkui kuulemma 03 asti. Itse lähdin klo 02 ja sain helposti taksin.
Videoin lauluja paljon, mutta niiden esille laittaminen onkin sitten oma hommansa. Kyllä vaan kannatti lähteä konserttiin. Tupakansavu oli kyllä melkoinen siellä ja pimeässä oli vaikea nähdä kynnyksiä ja eri tasoja lattiassa. Ihmiset lauloivat laulujen mukana ja varsinkin loppuillasta tai siis aamulla myös tanssivat paljon.
Olin ihan O.K. kunnossakin, en juonut edes puolta viinipullollista kun vähän pelotti se yöllinen kulkeminen yksin hotelliin. Ei mitään ongelmia.