Piti keskiviikkona 25.9. lentää illalla/yöllä Riiasta Ateenaan , olla siellä torstaina n. klo 2.30, mennä X96-bussilla Pireukseen ja laivalla (Seajet 2) Milokselle, mistä Arjan autokyydillä Pollonian kylään ja lautalla sen rannasta Kimoloksen saarelle.
Alkuunsa tyssäsi! Air Balticilta tuli soitto bussimatkalla jo jossain Lohjan kohdalla, että lento on myöhässä, emme ehdi Ateenan koneeseen! Piti yöpyä joko Helsingissä tai Riiassa ja lentää aamulla Wienin kautta Ateenaan. Olipa edestakaista sättää. Väittivät, että ei ole heillä hotelleja Helsingissä, mentävä Riikaan. No, joka tapauksessa korvauksia aiomme hakea jos emme ehdi. Lennot jo Riian virkailija meille hankki. Sitten Helsingin tiskillä arvelivat, että ehkä sittenkin ehdimme Ateenan koneeseen. Lennolla kuulutettiin sen lähtöportti B 4. Juoksimme, minkä jaksoimme ja Milla paljon minua edellä, mutta kiinni se portti oli. Suurella kentällä sitten hakemaan laukut hihnalta ja tiskille hoitamaaan yöpymistä. Hotelli oli keskustassa, melko hieno ja suuri. Vessojen ovet yms. kuitenkin paljastivat sen iän eli ei se uusi ollut. Saimme edestakaiset taksit ja 10 € ruokaliput. Sänky oli muhkea, huone hiljainen, mutta mieli ei! Oli ollut niin paaljon sählää, että nukahtaminen oli vaikeaa ja aikaa nukkua vain jokunen tunti kun taksi haki klo 0530.
Torstaiaamuna oli pimeää eikä kaupungista näkynyt mitään oikeastaan. Wienin kenttä oli niin suuri, että siellä siirryttiin 2 terminaalin välikin bussilla. Lennolla saimme viiniä 2 lasillista ja suolakeksejä.
Ateenassa olisi pitänyt ottaa taksi jotta ehtisi Pireuksen laivaan , ostaa laivalippu ja seilata ikävän umpinaisessa Seajet 2-laivassa 3 tuntia Milokselle ja vielä ottaa taksivenekin välille Milos-Kimolos koska viimeinen lautta olisi jo mennyt. Päätimme mieluummin lentää Milokselle hintaan 107 €. Sekin potkurikone oli 20 min myöhässä, mutta vihdoin 6 tuntia aiottua myöhemmin eli klo 16.40 olimme Miloksella. Arja-ystävä oli autolla vastassa ja ajoi nopeaa vauhtia Polonniaan. Siellä ehdimme hetken viipyä laiturin tavernassa, jonne myös Erik tuli pyörätuolillaan. Vähän ehdimme kuulumisia vaihtaa ja saimme Kithiran kartan. Siellä Erik ja Arja olivat juuri viikon ja meitäkin saari kiinnostaa. Sovimme tapaavamme uudelleen lauantaina Polonniassa.
Lautta maksoi 2,60 € ja lähti klo 17.45.
Vieläkään eivät ongelmat loppuneet; Kimoloksen taksi on rikki ja bussikuski kadonnut! Hotellimme on ylhäällä kylässä, jonne me todellakaan emme aikoneet laukkuja raahata. Soitimme hotelliin ja vanha isäntä ja tyttärensä pitkän odotuksen jälkeen hakivat meidät Pick Up-autollaan. Saimme viimekertaiset huoneet. Sitten äkkiä vähän laukkujen purkua ja tavernaa etsimään.
Niitäpä ei enää ollutkaan useita auki! Yhden näimme ja muistelimme, että jostain syystä se ei ollut mukava viime kerralla. Nyt ei ollut kuitenkaan valinnanvaraa.
Turisteja oli 4 pöydässä ja paikallisia paljon. Pöytiä ja tuoleja lisättiin kujalle sitä mukaa kuin ihmisiä saapui. Ei ollut kovaa soivaa musiikkia vaan ihmisääniä eri kielillä, eniten kreikaksi. Ihanaa! Tilasin saman annoksen kuin naapuripöydän saksaa puhuva rouva, moshari kokkinisto. Milla otti kasvisruokaa. Ei se ruoka kuitenkaan maistunut ja perunoitakin oli paljon, favaa söin kuitenkin reippaasti. Sen verran väsyneitä kaikesta olimme, että jälkiruokien ( jogurttia hillolla) jälkeen ihan kiiruhdimme maate. Kello oli vasta 21 ja pieniäkin lapsia tuotiin tavernaan. Me halusimme peteihin! Eipä se uni nytkään helposti tullut. Hotellin terassilla oli suuri seurue, jonka puheita huomasin korva tarkkana kuuntelevani. Apu löytyi sitten laukusta, korvatulpat. Huh, mikä reissun alku!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti