Enpä lyhyessä ajassa paljoakaan Ateenaa nähnyt ja tärkeintä olikin kirjakaupassa käynti.
Pian lähdenkin jo metrolla lentokentälle. Tänään lennämme Millan kanssa Parokselle. Kentälle on parasta mennä ajoissa!
Boarding-aika on klo 13.30 ja kone nousee klo 14.15 ja lentää 40 minuuttia.
Näitä aikoja joudun edestakas miettimään ja olemaan varma, että jätän matkalaukun ajoissa. Kerran Karpathoksen lennolle en ehtinyt ja pääsin seuraavalle lennolle vasta alkuillasta!
Lähdin metroilla liikkeelle. Ostin lipun lentokenttämetroon automaatista 20 €:n setelillä ja sain takaisin 2 €: n kolikoita 5 kpl. Nyt olo ei ollut kyllä hyvä niiden liikojen oluiden tms. takia. Syntagmalla jo pyörrytti joten istuin portaille kun penkit olivat kaikki varattuja.Onneksi sain istumapaikan metrossa, mutta heikko olo vaan jatkui. Sitten kävi se, mitä olin vähän pelännytkin eli metron vaihto. Piti jatkaa 15 minuutin kuluttua toisella metrolla kentälle asti. Päätin nyt ottaa taksin tälle välille jotta saan raitista ilmaa, istumapaikan ja ehdin varmasti ajoissa perille vaikka maksaakin 25 €. Nyt ei ole säästön paikka!
Kuljettaja ei ollut kovin puhelias , kertoi vain hinnaksi 25 €:n ja ajon kestävän 15 minuuttia. Hyvä niin. Hän ajoi myös oikealla ovelle, Aegeanin lentojen lähtöaulan kohdalle. Kolikoita hän toivoi maksuksi ja ilahtui niistä 2 euron kolikoistani. Kolikoista puheen ollen; tällä kertaa muistin pakata kotona laukkuuni ne kaikki kolikot, joita ennen reissua olin varta vasten tänne koonnut.
Milla-ystäväni olikin jo lentänyt Helsingistä aamulla ja löysi minut helposti.
Sopivasti jäi nyt aikaa katsella kauppoja kentällä. Olipa huono valikoima kreikan oppikirjoja eli nolla kirjakaupassa! Milla osti kreikkalaista Apetiva-kosmetiikkaa taas. Minä en niistä mitään ymmärrä ja Korres-tuotteenikin pakkaavat unohtua minulta käyttää!
Eipä nyt boarding tapahtunutkaan ajallaan, mutta kun portti aukesi, oli kaikkien aikojen nopein koneeseen siirtyminen. Huomasinkin sitten paikkani vaihtuneen 2 D:stä 21 D:ksi. Onneksi ajoissa jotta ei tullut kinastelua kenen,ään kanssa paikasta! Istuin siis ihan viimeisellä rivillä.
Lennolla valitsin veden juomaksi ja sen kanssa sain pikkupussin suolakeksejä.
Kivaa on istua ikkunapaikalla saaria ihaillen, iso nautinto varsinkin jos vielä tunnistaa saaren!
Tämä Paroksen kenttä on nyt uusittu ja onkin laaja nyt. Kerran aiemmin olen tänne lentänyt. Silloin harmitti taksin kalleus ja liian myöhään huomasin hotellini tarjonneen e-mailissa noutoani kentältä.
Nyt oli mukavaa katsella tuttuja maisemia.
Hotellimme Irene on aiva ihana! Saimme vierekkäiset huoneet, mutta kulku niihin on eri puolilta taloa. Itse halusin myös keittiön, mutta ystäväni ei. Hänelläkin nyt se on kuitenkin. Ehkä kiva niin, että saa kahvia aina halutessaan.
Halusimme päästä mereen niin pian kuin mahdollista joten äkkiä uikkarit ylle ja menoksi...
Jääkaappitäydennystä ostimme lähimmästä kaupasta ja myös vesi pitää täällä kantaa kaupasta toisin kuin Naxoksella, jossa kujillakin on vesipisteitä, joista haetaan juomavesi.
Alkuillasta tulikin jo nälkä ja kuljimme kaupungin toiseen laitaan pieneen perhetavernaan syömään. Lähellä on tämä tuttu kirkko, jonka ovella viime reissulla ihailin auringonlaskua.
Nyt se näkyi tavernastamme.
Voi, miten ihana tuoksu tulvahti annoksestani, kun se eteeni tuotiin, kanelia selvästi ainakin. Nam nam!
Youvetsia ei ollut joten valitsin mosxari kokkinisto me patates.Milla sai pehmeää mustekalaa ja hortaa.
Vatsat pullollaan kuljimme sitten vanhan kaupungin läpi takaisin hotelliimme. Olimme jo väsyneitäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti