Leroksella on ihanaa! Lauantai 3.6.

 Lauantai-illan tekstiä:

No niin! Taas sitä jokakertaista taistelua kuvien lataamisten kanssa. Vasta nyt lauantai-iltana onnistui kuvien lataaminen tänne  hotellimme (Asterias) wifin ollessa sekä puhelimessa että tässä ikivanhassa tabletissa!

Eli hyvin voimme täällä ja uusi koti on ihana. Portaita ja ylämäkiä kyllä on paljon, mutta ihmeekseni klo 17, kun tulimme uimasta, selvisin melko helposti 70 portaasta.Laitan tähän kuvia Lerokselta:

Tälle portille taksi toi meidät lentokentältä. 

Isäntäväki tarjosi tervetuloviinit ja mezet. 

Lauantaiaamun teksti on tässä: 

Lentokentällä meidät ohjattiin taas suuremmasta ja paremmasta loungesta pienempään.

 

Tilaa siellä oli hyvin ja kunnolliset kalusteet, mutta esim. kaikki salaatit puuttuivat! Tai, en minä ainakaan niitä nähnyt. Capputsino-kahvi oli todella pieni ja sitten huomasinkin onneksi  kotoisan Melitta-kahvikannun ja otin ison kupillisen kunnon kahvia ja täytetyn sämpylän. Pian olikin ja aika nousta pieneen lentokoneeseen. Kapteenin kuulutukset kuuluivat huonosti koska moottorin ääni oli niin kova. Yläilmoista osasimme sentään Mykonoksen useista saarista tunnistaa, mutta emme esim. Ikariaa. Tarjoiluna lennolla oli 2 kpl suklaakeksiä, ne olivat sellaisia  kuin meidän perinteiset Dominot.

Lento kesti tunnin. Perillä saimme paikat taksiin, johon oli jo menossa norjalainen nainen. Hänkin asuu Pantelin kylässä ja kuski esitteli hänelle paikkoja, missä mentiin. Kuski tiesi myös kertoa, että Alinda-hotellin elävän kreikkalaismusiikin illat eivät ole vielä alkaneet. Hyvä tietää, kiitos. Taksi ajoi hotellimme portille ylös rinteeseen. Vähän kauhistuin, kun huomasin, miten paljon on tulossa kiipeämistä! Kuntoni on surkea!

Isäntä oli meitä portailla vastassa. Omistajat ovat brittejä. Hän esitteli paikat ja sanoi veden olevan juomakelvotonta. Sen huomasin suihkussa illalla, se maistui suolaiselta!

Kun olimme purkaneet laukkujamme huoneissamme, lähdimme Platanoksen super markettiin. Reitti vaati melko paljon kiipeämistä sinnekin. Aurinko paistoi ja oli jo ihan kuuma! 

 Hassu pieni koira toimi matkaoppaanamme sinne kauppaan ihan sisälle  asti. 

Se tuli myös Platanoksen ouzeriaan mukaamme ja päätti hypätä syliini! Apua! Luulin sen olevan hotellimme koiran, mutta Milla tiesi,että ei ole ja  että se asuu jossain hotellimme yläpuolella. 

Ouzeria ei enää ole niin rennon rähjäinen kuin ennen. Minä en  tykkää siloitetuista paikoista. Ihmiset olivat kuitenkin yhtä ystävällisen tuntuisia kuin ennenkin! 

Kaupassa eivät kyllä tykänneet, kun  toimme koiran mukanamme! Eikä tuotu, se tuli! Milla oli sanonut sen seuranneen meitä ja minä taas en ollut ymmärtävinäni, mitä siellä se kassatyttö minulle oikein yritti huudella. Turistit! Ksenit!

Kotimatka kaupasta sujui jo melko vähin ponnisteluin.

Iltapäivällä sitten menimme hotellin portailta alas ja pientä  tietä pitkin rantaan. Puun alla varjossa ei ollut enää tilaa joten päätimme mennä tavernan rantapedeille ja tuolille. Ihan kiva päätös! Vesi tuntui virkistävän kylmältä, se oli 22 asteista, kun Milla mittasi.  Minua puraisi jokin kala tai mikä lie ja pulahdin vain kerran. Lapset siellä eniten uivat ja muutamat ksenit. 

Kotimatka niitä portaita pitkin ilokseni meni helposti! Huh!

Sitten olikin ihanaa päästä kunnon suihkuun peseytymään ja vesi oli jo valmiiksi lämmintä, ei siis sitä sähkötaulun säätönappulaa täällä. Hyvä!

Ja pian olikin taas aika lähteä illalliselle. Siitä kerron huomisessa sunnuntain tekstissä.