Keskiviikko

Huomenta Kreikka ja muu maailma!

Ihana aamu, tyyntä, hiljaista ja aurinkoista ennen klo 08! Rakas reissukaverini, tuo Evian pappakauppiaalta saamani jo monilla parvekkeilla liehunut Kreikan lippuni , joka kuvassani näkyy, osui simiini ensimmäisenä, kun verhot aamulla uuteen päivään aukaisin. Ihanaa!
Tämä hotelli on todella tyylikäs, upea ja suorastaan täydellinen.
Pääsiäisenä asuimme vaatimattomammin joten tämä on mukavaa vaihtelua ja tuntuu, että tämän olen "ansainnutkin". Yöllä turhaan yritin nukkua liian korkean tyynyn kanssa kunnes tajusin tämän valikoiman: Valitsin täydellisesti sopivan tyynyn ja uni tuli heti.

Täällä on mietitty kaikkea! Vain silityslauta ja sähköinen sitruspuserrin puuttuvat huoneesta. Ne keksin, kun oikein pohdin!

Etsin ohjetta, miten lukija voi kommentoida tätä blogia. Onko jokin rasti väärässä kohtaa, kun Eijan kommenttia en näe? En löytänyt vastausta.

Päädyin omiin muistiinpanoihini tabletin syövereissä ja siitä alkoi kirjoittelu ihmisten kanssa  facebookissa omalla sivullani sekä 2 Kreikan fb-ryhmässä. Se oli  monen tunnin hassutus , jonka aiheena oli kuvitella, millainen olisi lepo-tai vanhainkoti Kreikassa suomalaisille rahakkaille asiakkaille.
 Vitsiä ja hassuttelua koko juttu, mutta surullista, että 2 ventovierasta naista, jotka juttuun törmäsivät jollain kreikkaforumilla,  pahoitti mielensä! Sellainen reaktio ei tullut mieleenikään kun  tarkoitus oli irrotella ja "leikkiä " sanallisesti sopivuuden rajoissa. Rimaa hipoen taisi kyllä mennä. Ventovieraitten ihmisten kanssa seurustelin siis aamun ja aamupäivän kirjoittamalla , mitä jostain syystä pieneen mieleeni milloinkin juolahteli. Nyt oli sellainen helppo, onnellinen, rento ja niin minunlaiseni olo kuin vain olla voi. Tätä on olla oma itsensä ja kerrankin nauttia siitä, mitä on tekemässä vaikka ei yhtään etukäteen tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi! Jos totta puhutaan, niin kyllähän eri facebookryhmien ylläpitäjät olisivat voineet katkaista moiset touhut ja keskustelut typerinä tms. alkuunsa tai jopa heittää minut ulos ryhmästä! Kelpaan, osaan ja kaikki on nyt hyvin ja meillä on hauskaa,  oli tämän rupeaman teema. Yess!

Tällainen oli se suunnitelma ja vieraille ihmisille etsin työpaikkoja face bookin jutteluissa, esim. kokki, askarteluohjaaja, autonkuljettaja jne. 

 Suunnittelimme , Milla (VTM ) ja minä Merja (psyk.esh.) vanhusten lomakodin/hotellin perustamista Kreikkaan.
 Ideana oli  siis "kaksi kärpästä yhdellä iskulla"  eli meille  erittäin helppo  elämä, hieno tiilitalo uima-altaineen , saunoineen ja tila-autoineen. Talomme ympärillä  suuri puutarha meren rannalla kauniissa kreikkkalaiskylässä lähellä kaupunkimaisia palveluja. Aitamme takana villi luonto puhtaine yrtteineen ja hortineen ( suom.huom. rikkaruohoineen) , joita ketterimmät vanhuksemme fysioterapianaan  keittäjälle koreittain punaposkisina ja iloisina päivittäin  kiikuttavat. (suom.huom. ilmaista ruokaa laitoskeittiöön).

Meille siis  aurinkoloma ympäri vuoden ja ns.  "työ" ja hyvä toimeentulo ryöstämällä heikoilta ja avuttomilta kuten juuri nyt aiotaan sotenkin nimissä yhä suuremmassa  määrin tehdä.
Hei, kerrankin me ehdimme ensin. Elimme ajan hermoilla jo vuosi sitten, kun näitä mietimme!
  Mietimme , miten me huijaamme vanhuksilta kaiken irtoavan omaisuuden ja petkutamme heitä ja  mahdollisia/ei-toivottavia omaisiaan   kaikin mahdollisin  "hoidollisin" "kuntouttavin"  "yhteisöllisin" ja "kodinomaisen tutuin" ja "turvallisuudentunnetta luovin"  keinoin.
 Kaikkia karmeuksia mietimme, mitä e.m. adjektiivien suojissa vaan keksimme tehdä. Näin me sitten   esim. teemme ;
 Passit, puhelimet, pankkikortit, silmälasit, hammasproteesit ja kuulolaitteet takavarikoidaan ensimmäiseksi kaikilta uusilta asiakkailta. Jokainen saa oman pahvilaatikon, naisille rosanväriset ja miehille taivaansinisiset,  liinavaatevaraston ylimmälle hyllylle. Pankkikortit sijoitetaan toisaalle.
Pyörätuolia , joita meillä on jo nyt 2 kpl katsottuna ja varattuna Kierrätyskeskuksessa, saa joskus käyttää, mutta se ei mahdu portista ulos. Näin takaamme asiakkaamme turvallisuuden - tiedä vielä, minne raukka muistamaton eksyisi paratiisimme ulkopuolella.
Millalta sujuu tuo liikkeenjohdollinen, talous-, bisnes-, sosiaalipoliittista yms. älykkyyttä vaativa työ joten hän hoitaa sen puolen yrityksestämme.
Minä sairaanhoitajan pätevyydelläni  voin mittailla verenpaineita, plutata pissanäytteiden kanssa, hieroa kipeitä luisevia hartioita ja täytellä vanhusten dosetit halvimmalla kreikkalaisilla tableteilla, mitä apteekeista täältä tukkuhinnoin  löytyy sekä aina kriisitilanteissa tietysti "tarvittavilla" placeboilla eli kalkkitableteilla. 
Musiikkiterapiana tarjoan pientä korvausta vastaan kaikki nyt Ruotsin tätini peruina omistamani Tapio Rautavaaran ja Olavi Virran cd-levyt päiväsalissa (suom.huom. autotallissa) kuunneltaviksi tai vaihtoehtoisesti omassa 4 hengen makuuhuoneessa  niitä voi vähän kalliimmalla hinnalla kuunnella kuullokkeilla max. 30 min. kerrallaan. Annikki Tähden levyt jätän Suomeen, kun en niistä tykkää. Joululevyt , hengellisen musiikin ja Vesa Matti Loirin cd:t otan mukaan pahvilaatikkoon erityistilanteiden varalle.
 Vanhukset tekevät tietysti kaikki kotityöt...se on  nykyaikaa/toimintaterapiaa katsokaas. Ja se, kun ei kuule eikä näe mitään on hiljaisuuden retriittiä tai mietiskelyä. Miehet saavat kerätä kiiltäviä kiviä rannoilta. Niillä annamme kivi-tai kristalliterapiaa. Lasinpalat kelpaavat tarkoitukseen hyvin myös. Kiiltokuvaenkeleitä kehyksiin yöpöydille.

Keittiöpäällikkö , lähinnä viranomaisia varten, puuttuu vielä. Ei tarvitse osata kokata, paikka on auki. Laita hakemus. Hygieniapassi vaaditaan Suomessa, mutta tuskin täällä...Sienituntemuksesi olisi eduksesi, sanon minä Merja.

Ajattelemme ravinnonkin suhteen  vain vanhuksen  turvallisuutta ja parasta. Siksi tuttu suomalainen ja terveellinen ravinto kuten kauravelli ja vetelä perunamuusi on parasta heille, hampaattomille.
 Bakteerikantakin on täällä ulkomailla niin erilainen kuin kotona Suomessa!
 Henkilökunta  tietysti aterioi Lepokotimme ulkopuolella  kylän hienoimmissa ravintoloissa pitkän kaavan mukaan  käyttäen eri vanhuksen pankkikorttia joka päivä. Näin ei tule turhaa "sanomista" omaistenkaan taholta.

Toiminta-ajatus on vielä vähän mietinnässä. Talouspuoli on jo turvattu.
Moni on jo varannut ehtoopuolen kotinsa meiltä. Varaa sinäkin paikka  anopillesi !

Reissukaverini sen sijaan käveli naapurikylään ja kävi meressä uimassa.

Lounaalla kävimme rannan pääkadun tavernassa. Valitsin broileria ja niinpä, taas kävi niin, että se ei ollut täysin kypsäksi grillattu! En mielelläni reissuilla valitsekaan grillattua ruokaa, kun niin monesti olen saanut raakaa tai mustaksi poltettua sitä tai tätä. Pataruoat kuten juvetsi ovat minun juttuni!
 Kissoja ja varsinkin koiria täällä pyörii paljon kaduilla ja kujilla. Nyt saivatkin elukat vaivihkaa ison osan siitä tipuvainaasta. Toki tiedän, että ei ole fiksua heitellä lihoja nurkkiin! Sorry! Mutta, kun he katsoivat niin kauniisti ja se yksi valkoinen kissa työnsi tassunsa lautaselleni...
Jos äitini taivaasta katseli, hän kissaihmisenä oli iloinen lapsensa teosta. Jos taas siskoni olisi täällä kanssani, emme voisi edetä kovinkaan reippaasti kulkiessamme, kun hänen täytyisi paijata jokaista vastaantulevaa koiraa. Minä se tykkään enemmän ihmisistä ja jätän 4-jalkaiset vähemmälle huomiolle.

 Plomari on melko iso kaupunki. Autoja on joka paikassa ja parkkiongelma melkoinen. Mitä se onkaan kesällä, kun väki toivottavasti turistien tullessa lisääntyy.

Sattumalta tiistai-iltana kuljin autovuokraamoni ohi. Menin juttelemaan Nikon kanssa ja kerroin 2 huippukokemuksestani samalla vakuutellen, että auto ei ole romuna vielä. Se on nyt seisonnassa! Hänen ohjeensa oli toimia lakien ja liikennemerkkien mukaan eikä kuten paikalliset, eli miten sattuu! Tarkoitti, että rannan iso aukio, jolla on taksiasema, on kiellettyä pysäköintialuetta jopa pysähtymiskieltomerkkeineen vaikka se aukio on aina täynnä autoja.

Toinen juttu oli se 1-suuntainen katu. Ei pidä luulla ajosuunnista mitään sen perusteella, mihin pysäköityjen autojen nokat sattuvat osoittamaan. Aha, kiitos! Hengissä ollaan ja autokin on O.K. Niko myös totesi, että suht. normaaliin tapaan olen ajallisesti ajellut esim. pääkaupungin ja Skala Kallonin välin tai nyt sieltä tänne Plomariin.
 Läpäisin siis kokeen eikä autoa otettu minulta pois! Tuli hyvä mieli.
Illalla oli melko tuulista. Etsimme sopivaa tavernaa. Mopojen kova melu kujilla alkoi jo ärsyttää.
Vaatekauppoja ei ole täällä montaa ja nekin olivat kiinni. Haluaisin nimenomaan tällä saarella ostaa vaatetta jos yleensä jotain ostan. Puristamattomat shortsit taskuilla olisi saatava. Kummallisesti taas ovat entiset talven aikana vaatekaapissa tai purkamattomassa matkalaukussani kutistuneet! Käykö teille muillekin "pyöreyteen taipuvaisille" siskoille samoin? Nyt vaateostoksiin olisi varaa, mutta en ole kiinnostunut enää vaatteista. Toista se oli nuorena!
Niin, tuo purkamaton laukkuko? Juu, totta se on kohdallani! Mitä sitä turhaan tavaroitaan siirtelee paikasta toiseen Kreikan reissujen välillä? Olkoot laukussa valmiina, kun pian taas lähden...Tosin tuo " pian" on melko venyvä käsite!
Illalla ei löytynyt uutta mieluista tavernaa joten menimme taas siihen Berdemaan. Sain liian ison, mutta hyvän annoksen moshari me spaghetti. Milla sai turskaa ja skordaliaa.
Ostimme tänään muuten myös laivaliput sunnuntaiksi Fournin matkaa varten. Siinä kohdassa huomasin hukanneeni ajokorttini. Hups! Vähän pisti mietteliääksi, että mikäs nyt eteen? Easy vaan... Kyllä se huoneesta löytyikin passin välistä. Kaikki hyvin siis. Heippa!