Kalimera Rafinasta.
Avra-hotellin suuri sänky on niin ihana! Ehkä on jo syytä kuitenkin nousta. Yöunni jäi lyhyeksi tosin.
Eilen aloitin kirjoittamisen lennolla näin:
Lennolla 17.4.2019
Nyt on vihdoin klo 17.35 lentokone liikkuu…
Voisin nukahtaa istualleni. Kerta kerralta on lähtöni Kreikkaan ja pakkaaminen todella stressaavaa. Mietin koko ajan, varsinkin lentoa edeltävänä yönä, mitä piti muistaa pakata. Eipä ole tähän mennessä kuitenkaan mitään elintärkeää unohtunut joten tuo on ihan hullua hommaa! Mitä ei ole, sen voi kai useimmiten ostaa perilläkin.
Jääkaapin tyhjennys on myös yksi vakiohomma. Tekee pahaa heittää ruokia roskiin joten tungen ne pakastimeen. Sieltä ne sitten joskus , tai ainakin useimmiten, päätyvät sinne roskiin. Kaikenlaisia matkaeväitä bussimatkalle Turusta Vantaalle on tullut myös väsättyä, voileipiä lähinnä. Useimmiten ne ovat jääneet syömättä. Aegeanin lennoille kuuluu lipun hintaan ruokailu. Sillä pärjää hyvin. Tänään se oli sitruunakanaa ilmeisesti. Perunoita ja vaaleita lihanpaloja jossakin liemessä. Nyt en luullut juustosalaattia jälkiruoaksi vaan söin sen väkevän valkoisen rahkalta näyttävän juuston sämpylän kanssa.
Lento lähti Terminaali 1:stä. Siellä olin jo klo 15. Lähtöselvityksen olin tehnyt jo kotona ja yritin saada automaatista vain ruumaan menevän laukun tarrat. Enpä saanut, vaan uuden boarding passin! Nykyään pitää itse laittaa ne tarrat ja skannata ne tarran viivat jollain pyssynnäköisellä vehkeellä sekä lähettää laukku hihnaa pitkin menemään. En kyllä tiedä, onko tuo toimenpide skannausta. Virkailijakaan ei saanut siitä koneesta tarroja tulemaan joten laukku selvitettiin vanhaan tyyliin.
Kentällä oli hyvää aikaa kierrellä ja tehdä ostoksia. En vaan jaksanut, ostin vain Xylitol Jenkki-purkkaa ison laatikollisen.
Ateenassa pitäisi koneen olla klo 21.10. Olen jo kauan sitten varannut lennot ja hotelliyön Avra-hotellista Rafinassa. Bussikyyti kuuluu hotellin hintaan , kai ne muistavat hakea minut? On niin monta reissua varattuina tulossa, että sekoilen jo niiden kanssa. Muistini mukaan varasin kyydin klo 21.30 eli en ehkä ehdi siihen! Jos ei kyytiä löydykään, pääsen perille myös tavallisella bussilla. Illalla olisi kiva jo saada ostetuksi laivalippu aamua varten. Pienet matkatoimistot Rafinan satamassa ovat myöhään illalla auki. Menemme Tinokselle Millan kanssa 3 yöksi. Hotelli on suloinen ja pieni. Emäntä tulee vastaan asiakkaita satamaan. Suloista. Milla menee sinne jo tänään, hän on lomaillut Syroksella. Sovimme, että hän tulee minua vastaan jos emäntä on kiireinen.
Sunnuntaina siirryn sitten Ateenaan ja Milla jatkaa seikkailuaan Parokselle. Asun koko ajan, 3.5. asti tutussa Dorian Inn-hotellissa lähellä Omoniaa. Sen katolla oleva uima-allas on suurin syy tähän valintaan. Nyt tosin on Kreikassa vielä ollut niin kylmä, että Millakin on kulkenut kevytuntuvatakissa! Saa nähdä, tarkenenko kertaakaan altaaseen pulahtaa!
Kielikouluni alkaa maanantaina. Omonialta on yksi metroaseman väli Viktorian asemalle, jonka lähellä koulu sijaitsee. 10 opiskelijaa Turun kreikan opiskeluryhmästäni aloitti opiskelun jo maanantaina tällä viikolla. Meitä on kaksi menossa vielä mukaan. Saimme opetukset palkinnoksi siitä, että porukalla suomensimme erään kreikka-englanti-sanakirjan. Suurin osa meistä asuu lähellä koulua airbnb-asunnoissa ja 2 Exarchialla myös. Tämän alueen haluaisin niin nähdä! Se on melko pahamaineista aluetta, huumeita, levottomuuksia ja ehkä rikollisuuttakin! Siellä olisi kuitenkin monenlaista boheemia nähtävää, pieniä kahviloita ja tavernoita. Viime aikoina on kuulemma uutisoitu sen levottomuuksista taas. Entinen kreikan opettajani varoitti menemästä vappuna sinne, mutta muuten voisi päiväaikaan siellä hänen mielestään käydä. Kesäkuussa, kun olin tässä samassa kielikoulussa, asui ryhmästäni 3 naista alueella ja he pitivät siitä kovasti. En ole käynyt siellä koskaan vielä.
Ennen kouluun menoa pitää myös tehdä 120 sanan essee, esim. kirje Kreikasta ystävälle tai esittely omasta itsestäni. Valitsin kirjeen. En ole pitänyt sen kanssa kotona kiirettä. Lennolla kirjoitin lyijykynällä lauseita kreikaksi ja yritin suppeasta sanakirjasta tehdä tarkistuksia esim. painomerkkien paikoista. Nyt olen kaikki lauseeni kääntänyt kreikaksi, mutta kyllä aion vielä google kääntäjän avulla tehdä lisää tarkistuksia. Saa kai tekstissäni toki virheitä olla, olenhan vasta ( alk. v. 1981!) opettelemassa! Oppikirja minulla on jo, viime kesänä saatu osa 2. Osa 1. on tosin 90 prosenttisesti lukematta! Saapa nähdä, millaista opetus tällä kertaa on. Viimeksi petyin. Paljon aikaa käytettiin kellonaikojen jankkaamiseen tyyliin ” kello on kaksikynmmentä minuuttia vailla kahdeksan” . Nykyaikana sanoisin yksinkertaisesti ” kello on seitsemän neljäkymmentä” ja sillä siisti! Yritin protestoida ja sanoin oppitunnin ajan menevän sillä jankkaamisella hukkaan. Taisi opettajani P. loukkaantua eikä antanut periksi, vaan jankkaaminen jatkui aina vaan! Höh! Toivon niin, että saisin toisen opettajan!
Nyt lennämme Thessalonikin kohdalla, mutta en näe sitä yhtään. Mielestäni olin valinnut ikkunapaikan koneen takaosasta kun 7 rivi oli jo täynnä. Paikkani on 24 C. En yhtään sitä etukäteen tarkistanut. Ilmeisesti Aegean on vaihtanut paikan , enhän ikinä valitse käytäväpaikkaa! Jatkossa tarkistan siis nuokin asiat. Nyt sitten oletin paikkani olevan ikkunapaikan ja olin jo asettunut kodiksi, eli levitellyt tavaroitani järkevästi ympäriinsä niin, että pääsen niihin käsiksi lennon aikana. Sitten tuli nuori kreikkalainen mies sanomaan, että paikkani on hänen. Voi ei! Tein siis muuton käytäväpaikalle. Reppuni on edessä olevan istuimen alla ja kevytuntuvatakkini on sen alla liukkaana alustana kun vetelen reppua silloin tällöin esiin ja potkin sitten sitä taas takaisin sinne penkin alle. . On tässä käytävän vieressä kyllä vähän väljempää pyöriskellä penkissään, mutta ei ole mun juttuni tämä käytäväpaikka kun on niin ihanaa katsella maisemia koneesta, varsinkin Kreikan…
Nyt jo pitää lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti