Vappuaatto 30.4. tiistai. Ateenassa tapasin reissukaverini Millan

Ihanaa taas välttyä Turun vapulta! Seppeleenteko mielessäni kuten edellisenä 4 vappuna, mutta mistä kukat Ateenassa? Ehkä se eilinen metsä...

Ei ehkä nyt. Milla tulee Parokselta lentäen klo 10.

Tapasimme Mitropolis-kirkon läheisessä kahvilassa klo 12. Kiire tuli minulle taas, kun 5 päivän matkalippuni ei toiminut, ostin sen 26.4. Eli sen piti toimia vielä tänään. Annoin periksi ja lähdin taksilla. Kirkonkello löi juuri 12, kun olin perillä. Kuulumisia oli tietysti paljon vaihdettavina kun hän on samassa turkulaisessa kieliryhmässä ja oli nyt käynyt Naxoksella ja Paroksella. Lento lähti Parokselta etuajassa ja Milla ehti jo edelliseen Syntagman lentokenttäbussiin X95.
Lähdimme sitten shoppailemaan Monastirakin suuntaan.

Pian tuli tuttu huivikauppa kohdalle ja "ihan vähän vain  värejä ihailin" . Ostin 4 . Kuvasin  niitä kylpyhuoneessa ja sängyllä kun värit ovat niin kauniita. Vai? Vien tuliaiseksi yhden siskolleni ainakin.

Nahkasandaalit olivat 1. hankinta ostoslistalla. Plaka- hotellin kohdalla oli hinta 25 ja toisessa kaupassa 23 € samoista sandaaleista, jotka Milla osti. Tutusta laukkukaupasta löytyi hänelle kiva musta iltalaukku , tyylikäs ja hyvin suunniteltu lokeroineen ja vetoketjuineen. Siinä oli ideaa ja tyyliä, ei tule samanlaista varmaan vastaan. Tuliaiskarkkeja ja aitoja pesusieniä ostimme. Kysyin, ovatko sienet Kiinasta. Myyjä piti demonstration Aasiasta tuoduista sienistä, eli näytti, miten niistä repimällä irtoaa paloja. Kalymnokselta kalastetut olivat kalliimpia ja kuulemma kestävät monta vuotta. Ostimme sellaiset.
Tulimme Monastirakille ja ehdotin käyntiä hotelli A for Athensin näköalaravintolassa , mutta siellä oli sähkökatkos eikä hissi toiminut. Jatkoimme sitten Psirriin istuskelemaan oluelle vähäksi aikaa. Tässä myydään aitoa nahkaa. Tuo keltainen oli ihanan tuntuista, samoin vihreä.

Tuolla ylhäällä näkyy graffiti. Haluan ottaa niistä kuvia kiinnostuneille ystävilleni.

Tämä oli tarpeeksi rento paikka ottaa oluet ja lepuuttaa jalkoja ja tietysti käydä vessassa.

Tässä tavernassa Omilon koulun retkellä oli iltaruokailu sen pitkän ja antoisan kävelyretken jälkeen marraskuussa, jolloin näin tätä aluetta enemmän ensimmäistä kertaa.
Päätimme nyt lähteä etsimään ainakin sitä graffitia, jossa on kuvattu Loukanikos-koira (nimi tarkoittaa makkaraa). Arvelin sitten löytäväni enemmän kuvattavaa, jos se löytyy. Aluksi ei löytynyt, mutta kuljimme eteenpäin vaan.
Otin kuvia taas paljon:

Ei ole houkuttelevan näköinen reitti, silti menemme!

Koko talo graffititettu. Onko tuollaista verbiä? Nyt on...saanko palkinnon?

Söpö. Mikä mahtaa olla tämän tarina?

Evripides-hotelli (Booking com) on tässä. Sitä on paljon haukuttu, mutta myös ystäviäni löytyy, joille se on ollut ihan hyvä. Nirppanokat muualle! Itse en ole kokeillut.

 Tätä taloa vastapäätä on Loukanikos-graffiti, mutta nyt siinä kiilsi niin aurinko, ettei voinut kuvata. Kuvani siitä ja tekstiä koulun kävelyretkestä  löytyy kyllä blogistani 30.10.2018 kuva nro 21.
Tietoa koirasta löytyy netistä, osa myös ainakin osittain englanniksi, mitä nopeasti löysin.

Osa näistäkin sotkua vaan.

Opettaja kertoi silloin marraskuussa, että uusia kuvia syntyy reippaaseen tahtiin tänne. Taiteilijat ulkomailta saapuvat mielellään niitä tekemään.
Toki osa on ihan töherröksiäkin.

Siirryimme toisenlaiselle alueelle toki vielä Psirrissä.

 Osaan kuvitella, miten ihana tuoksu tässä kahvilassa on iltaisin, kun nuo jasmiinit tuoksuvat! Ihanaa!

Tämän kuvan otin sinua varten Jokkeri! Tämä on viinitupa, jossa ilmeisesti pääsee maistelemaan viinejä enemmänkin. Parakalo! Ole hyvä!

Näistä varjoista ja lampunvarjostimista yms. olen aina tykännyt. 

Tämä taas on minusta ihan kamala krääsäpaikka! Baari tai kahvila mikä lie seuraa kyllä aikaansa jotenkin. Nyt on teemana Maija Poppanen. Tosin, nyt pitäisi olla pääsiäispupuja ja muuta tipukrääsää pikkumunineen, vai menikö se jo ohi? Nyt on vappuaatto.  No olkoon miten vaan, mutta halloweenin aikaan tuo paikka oli aivan oranssi ja musta kurpitsoineen ja noitineen ja ihan kamala! EN ottanut silloin kuvia sattuneesta syystä.

Lähdimme sitten ostoksia jatkamaan . Kadun ylitys ei suju hetkessä täällä.

Ermoun ylitys on meikäläiselle vaikeaa kun ei ole tottunut loikkimaan autojen eteen.
Täältä löytyi se taidekahvila kellarista, jossa 30.10. kävin kävelyretkellämme ja otin kuvia. Oli kiva näyttää sekin Millalle.

Lähellä oli kivoja vanhoja kuvia ja musiikkikauppa, jonka ulkopuolella tuttuja Parioksen yms. Lp-levyjä! Halvalla! Arvaa, kuka osti! 1,30 € kpl. Sulovileeniläisittäin on hyvä ostella - tai sitten ei.

Tuosta mukaan nämä kun kerran vehkeenikin toimivat vielä:

Kotona Turussa 7.5. soitin näitä. Tämä tumma vasemmalla oli oikein kiva yllätys, lempimusiikkia  minulle! Ihan kivoja kreikkalaisittain tansittavia kappaleita ja hyviä esittäjiä. Tuo toinen levy tuntui lähinnä tuutulauluilta, ehkä sillekin voisi joskus olla käyttöä. No, eipä ollut suuri taloudellinen menetys! Hih!

Tuo jorgos on niin hyvännäköinenkin, että kannatti maksaa 1,30 €. Kuka mahtaa olla?
Juu,  ja vehkeiden kohdalla oli kyse Technicsin 70-luvulla ostamastani "suurhankinnasta" eli levysoitin, stereoradio, tuplakasettidekki ja kunnon kaiuttimet. Mitähän se viritinvahvistin sitten tarkoittikaan? Levysoittimen hihna oli poikki ja siihen vaihdettiin juuri uusi hihna ja neulakin tarkistettiin ja sen asento säädettiin kohdalleen. Ei saa nauraa! Tai saa sittenkin! Vitsi kai nuo levytkin ovat. En soita, jos ovat raappiintuneita.
Etsimme seuraavaksi minulle myös keveitä nahkasandaaleita. Pari ilmavaa vaaleaa paitaa itselleni löysin. Otanpa nyt niistäkin kuvat.

Hinta a' 18,90 €. Materiaali ei nyt ole hiostavaa.  Toisinkin on käynyt...
Gyroksia teki jo mieli ja pidimme tauon lähellä Adrianou 9: n kohtaa poikkikujalla.
Koko ajan varoitettiin pitämään omaisuudesta huolta eri kaupoissa käydessämme.
Sandaaleja ei täältä löytynyt.
Halusin ostaa valmiiksi loppupäivien ajan matkalipun. 9 €:n siis. Seteli koneeseen, tuli kolikko ja kuitti, mutta ei sitä lippua! Samoin kävi seuraavallekin. Kioskin mies neuvoi jotain nappulaa kaukana seinässä painamaan ja minähän painoin. Ja painoin kerran jos toisenkin ja siinä metelissä en kuullut, mitä sieltä jostain (oho, mikä termi!)  puhuttiin, kunhan sain huudettua että ostin lipun 9 eurolla ja sain kuitin, mutta missä on lippuni!? Hetken päästä joku vahdin näköinen tuli, avasi automaatin ja antoi lippuni, joka oli pinossa koneen sisällä muiden lippujen joukossa. Ehkä on viisainta ostaa näin kallis lippu paikasta, missä näkyy henkilökuntaa. No, opinpa nyt tuonkin.

Sitten pääsimme ylös kahville A for Athensin yläkertaan. Lattekahvi ei ollut erityisen kallis, mutta itse ei saanut tuoliaan valita. Tabletin virta oli loppu joten kuvasin maisemia puhelimellani. Niitä kuvia ei näy jostain syystä tällä tabletilla kohdassa "kuvat" , kuten yleensä. Ei näy myöskään muitakaan loppuillan kuvia, jotka otin puhelimella. Olkoot! Korjaus 7.5. Nyt näkyvät:

Siellä oli oudon pimeä vessa! Mahtaa olla siivoojalla töitä! By the way vieläkin joka paikassa Kreikassa laitan vessapaperin roska-astiaan. En taida käydä niin moderneissa paikoissa, että olisi rakennusvaiheessa käytetty läpimitaltaan suurempaa viemäriputkea,  kuin on se normimitta täällä.
Jatkoimme sandaalien etsimistä turhaan. Pian jo löytyikin kivat, mutta nyt olivat jo jalat turvonneet iltapäivällä joten ostaminen jäi. Hintaerotkin melkoisia. Usein oli kyseessä erikoisvalmisteiset, mutta niitä en ole haluamassa.
Muita  , vaatekauppoja varsinkin tutkittiin. Oli kivoja malleja.
Tuli jo niin ilta, että emme vieneetkään tavaroita Millan huoneeseen ruokailun ajaksi vaan menimme kasseinemme ja pusseinemme vähän syrjäisempään tavernaan.
 Millalle taas tietysti kalaa. Minulle 3:tta kertaa lammasta. Se oli kalleinta ja myös kuivinta. Söin sitä vähän.

Tavernassa oli elävää musiikkia, ihan O.K. eikä vain niitä ikivanhoja samoja lauluja. Paikkani terassilla shortseissa ja t-paidassa oli lämmin ja hyvä plexien suojassa, mutta sitten iskivät ne pirulaiset, pikkuhyttyset, kunupit puremaan jalkoja! Halusin pois. Ei voi millään klo 12: n treffeille kaikkea ottaa mukaan kuten Fenistiliä puremiin tai Offia estoon!
Milla saattoi minut Syntagmalle. Totesimme, että jo hyvin pian taas tapaamme Kreikassa ja Turussakin on ensi viikolla kieliryhmämme viimeinen " tunti" ravintolassa. Se on turkkilainen! Ai, että miksi? Koska Turussa ei ole enää mitään kreikkalaista!
Niin, tai tietysti on, hmm Nykykreikan opintoryhmä ja Kreikkaseura!
Perillä Omonialla kuulin suomea ja pian jo sainkin olla avuksi. Naiset etsivät hotelliamme ja sain ohjata heidät perille. Kävellessämme hotellille kertoilin alueesta ja vastasin kysymyksiinsä.
Huomenna on taas lakko ja julkinen liikenne ei kulje.