Tällä kertaa valitsin junan. Aikataulu on sopivampi ja hinta paljon pienempi kuin bussin, vain 8 €!
Juna lähti klo 8:25 ja vaikka nousin jo klo 5:30 piti ottaa taksi juna-asemalle. Koronapassin ja boardin passin tulostusta, pakkaamista ja pakkaamisten purkamista ja moneen kertaan matkatavaroiden tarkistamista eli yhtä sähläämistä oli koko aamu! Miten tämä on joka kerta niin vaikeaa ja aina vaan vaikeammaksi tulee?!
Näppärästi sujui Pasilassa junanvaihto vaikka aikaa oli vain 3 minuuttia koska juna oli myöhässä. Sen piti olla pendolino, mutta ei ollut eivätkä istuinpaikatkaan täsmänneet, taas sähläämistä joillakin.
Uusittu terminaali on iso ja niitä koneita, joista saa matkalaukkuihin tarrat on valtava määrä. Vessat sen sijaan kai vain perimmäisessä nurkassa, tai en minä ainakaan muualta löytänyt.
En kierrellyt yhtään myymälöissä, sitä teen sitten Ateenassa ehkä. Vain kolmioleivän ostin Alepasta koneeseen evääksi kun tiesin, että Aegeanin tarjoilu on vain " vettä ja leipää".
No, se tarjoilu oli sämpylä joko kasvivaihtoehto tai lihalla, vettä ja kahvia tai sitten mehua tai limsaa. Lento lähti 15 minuuttia myöhässä ja aikaa ei lennolla kurottu nyt kiinni. Sanomalehteä luin ja sitä Aegeanin hienoa omaa lehteä Blue Wings, joka nyt kyllä oli entistä huonompi mielestäni, mainoksia valtava määrä eikä sisältökään nyt minua kiinnostanut.
Vieressäni oli keskipaikka tyhjä ja käytäväpaikalla vanhempi kreikkalainen, suurikokoinen herra, joka puhui huonoa suomea eikä antanut lupaa siirtää takkiaan hyllyllä, kun suomalaismies sitä pyysi. No, eipä kiinnostanut moisen kanssa juttusille heittäytyä! En myöskään halunnut yhtään jaloitella vaikka istuminen oli melkoisen puuduttavaa, jotta ei tarvinnut tätä herraa vaivata nousemaan paikaltaan.
Lentokenttäbussin lipun Syntagmalle yritin ostaa käteisellä automaatista koska lippukioski oli kiinni, mutta en onnistunut. Olisin halunnut lipun maksaa setelillä jotta olisin saanut kolikkoja. Taakseni tuli jo jonoa joten luovutin ja samalla jo se kioskikin sitten aukeni. Halusin vielä kuitenkin saada huomiseksi lipun bussiin, jotta pääsen kodistani " ihmisten ilmoille" ilman taksia tai kauhean pitää kävelymatkaa. Sepä onnistui ja otin 90 minuutin lipun. Huomenna sitten menen Syntagmalta ostamaan lipun pidemmäksi ajaksi.
Aikaa tuossa nyt tuhtaantui ja ehdin vasta klo 17.45: n bussiin. Oli niin tuttu ja mukava tunnelma siinä metelissä, ihmisvilinässä ja ehkä bensan/dieselin tms. käryssäkin nyt viipyä ja odottaa bussia! Hiljaiseloa on tässä jo ollut ihan tarpeeksi! Nyt on eloa ympärillä...
Sainpa sitten vanhana kokeneena Ateenan kävijänä "loistaa" siellä bussissa. Niin moni ei osannut laittaa lippuaan oikeaan kohtaan koneen näytöllä, että apuni oli tarpeen.
Mitäs sitten tällä kuvalla yritän kertoa?
Siis, matkalaukkuja ei pidä bussin lattialle laittaa laukun pyörien varaan! Niin toki itsekin kauan sitten tein, mutta opin. Nyt nämä 3 laukkua omani edestä lähtivät jyrkässä kurvissa kierimään pitkin bussin lattiaa ja törmäsivät bussin oveen, joka jo raottui vauhdissa. Kukaan ei tehnyt mitään joten rupesin sitten niitä kääntelemään kyljelleen ja silloin jo laukkujen omistajatkin havahtuivat ja tulivat mukaan siirtelemään niitä.
Tällä kertaa tuntui bussimatka kuitenkin tavattoman tylsältä ja pitkältä. Yritin "pysyä kartalla" ilman google mapsia ja tuttuja paikkoja huomasinkin. Etsin tienviittaa, jossa lukisi Pagrati, eli sen alueen nimi, jonne olin menossa airbnb-asuntoon. Sitten se jo näkyikin ja mietin, pitäisikö jo jäädä bussista pois siinä. No, eipä tarvinnut miettiä koska tämä Evangelismos oli tällä kertaa päätepysäkki Syntagman sijaan. Tutkin google mapsista reittiä perille, mutta matkalaukun kanssa ajatus ei ollut hyvä. No, sitten taksia metsästämään! Vaikka jo sain neuvon taksisovelluksesta Beat, otin taksin lennosta. Se ei kylläkään käynyt käden käänteessä...
Taksi sanoi hinnaksi 5 euroa ja siihen suostuin. Huh, mikä reitti minulla olisi ollut matkalaukkua raahaten! Eipä kyllä Ateenan kartta etäisyyksineen ole minulle helppo tajuttava, ei paperiversiona sen paremmin kuin tabletiltakaan katsoen!
Sitten seuraavat "näppäryys/älykkyystestit"
Niin, miten pääsen ensin ulko-ovesta sisään, eli saan boksista avaimen?
Kohta 2. Miten saan kotini oven auki ilman avainta?
No, kyllä kaikki asiat selvisivät. Ohjeet löytyivät airbnb:n posteista isännän laittamina. Sitä kyllä jännitin, että riittääkö tabletin akku niiden tutkimiseen!
Koti on pieni, kiva ja kompakti. Kulunut kylläkin, mutta se ei minua haittaa.
Kuvia en vielä illalla ottanut.
Nyt juuri petasin valmiiksi. Kivat silkkiset liinavaatteet on ja useita tyynyjä ja peittojakin. Mutta, apua, mikä virhe pussilakanassa. Eipä ole asia esiin tullut ennen Kreikan matkoillani! Siis, kun pussilakanan yläkulmista, sanoisinko koillisen ja luoteen kohdalta puuttuvat ne tärkeät aukot, joista voi käden työntää, kun peittoa asettelee! Miten takapajuista! ( onpa muuten hassu sana tuokin!). Se oli joskus 50-luvun lopulla, kun lasten kesäsiirtolassa ( kesäleirin tapainen, mutta pidempi) meillä Särkisalossa oli 1. kertaa pussilakanat. Niistä puuttuivat ne aukot, joten piti sitten lapsen itse ryömiä pussin sisään jotta sai peiton asettumaan. Komento oli kova ja sängyn piti olla tip top! Hups, miten taas syrjähdin...
Tässä parvekkeella on mukava istua. Ei ole hyttysiä tai melua ja kreikkaa kuuluu naapuritalosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti