tiistai 11. syyskuuta 2018

Tiistai 11.9. Kosilla

Aamun tekstit  kirjoitin eilisen tekstin perään.
Nyt olen aurinkoisella Kosilla. Täällä on suorastaan kuuma tuulensuojaisissa paikoissa.



Muistin, miten bussiasemalta mennään alas satamaan. En huomannut matkalla yhtään matkatoimistoa, mistä ostaa laivalippu Nissyrokselle. Etsin turhaan myös turisti-infoa. Olin aikeissa mennä väärään satamaan turhan kauas laukkuani raahaten. Onneksi tajusin kysyä minijunan kuskilta, mistä laiva lähtee ja hän näytti sen heti toisella puolella satama-allasta. Kävin kysymässä lippua laivapojilta ja sain jättää jo matkalaukkuni kannelle.
Nyt sain horiatikin. Kivaa!
Ihanaa kun nyt ovat tomaatitkin taas herkullisia!
Aurinko lämmitti rannalla ja päätin jäädä tuuliseen tavernaan nauttimaan horiatikin oikein ajan kanssa. Kylläpä rannassa kulki paljon turisteja vielä näin syyskuussa. Minijuniakin kulki nyt useita 7 €: n kalliiseen hintaan. Nissyroksen laivalippu maksoi 8,40 € ja se piti ostaa juuri oikeanlaisesta matkatoimistosta. Kyllä niitä olikin monta vieri vieressä kun kulki oikeaa kujaa pitkin.
Nyt odotan laivan lähtöä ja tuntuu hyvältä päästä pois tästä turistivilinästä. Moista en olekaan kokenut kuin jossain Rhodoksella tai Kreetan Plataniaksessa  kauan sitten.
Olipa tylsännäköistä maisemaa lentokentältä alkumatka Kosin kaupungin suuntaan. Kulottunutta maisemaa kilometritolkulla. Sitten alkoivat vehreämmät kohdat lähempänä kaupunkia. Polkupyörät ajaa vilistävät miten sattuu jalankulkijoiden seassa, mutta kyllä jalankulkijatkit osaavat varomattomasti poukkoilla pyörien eteen! Minähän sain kerran etuhampaani täällä poikki ja kasvoihin haavoja törmätessäni pyörälläni  n. 9-vuotiaan pojan siksakkia ajavaan pyörään. Oli jätettävä aikomani hamam-käynti väliin ja varottava ihan uima-altaassakin että haavojen siteet eivät pääse kastumaan.
Pakolaisongelmasta en nähnyt tänään jälkeäkään. Sataman laiturit, joilta esim. Turkkiin kulkevat veneet lähtevät ovat vielä pahasti rikkinäisiä maanjäristyksen jäljiltä. Turistipaljous ja rannan tavernojen monet  asiakkaat, jotka näkyivät tilaavan oikein kunnollisen kokoisia annoksia ovat kyllä kaupungille varmasti suuri ilonaihe. Minä haluan kuitenkin pienempään paikkaan ja rauhallisille kujille kuljeksimaan. Toivon Nissyroksen vastaavan toiveisiini. Kerran olen siellä päiväretkellä ollut Kardamenasta käsin ja retkeen kuului myös käynti jollain vulkaanisella rikiltä haisevalla kraaterialueella. Sitä en halua enää kokea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti