Tällä kertaa järjestelin tavaroitani kunnolla paikoilleen huoneessa ja purin koko ison laukun. Pitää miettiä, miten pakkaan lähtiessä 1.7. koska seuraavat matkat ovat lentoja Ateenaan ja Ateenasta. Ilmeisesti uuden matkalaukun sisään se pienempi matkalaukku ja käsimatkatavarat reppuun.
Millan laukku tuodaan tähän huoneeseen ja sitten lähdemme bussilla uimarannoille.
Aurinkoinen sää jatkuu! Olen niin onnekas! Ja nyt kun tässä taas hehkutan, niin tulee taas sade kuten tiistaina, vai? Hih!
Busseja menee nyt useammin eri kyliin ja rannoille kuin aiemmin kesäkuussa. Ostin leipomosta loukanikopitan (nakkipiirakka) aamiaiseksi, kahvia en keittänyt huoneessa kun ei ollut kahvimaitoakaan, vettä kyllä oli. Täällähän sitä saa katujen kraanoistakin. Illalla ostin ison pullon silti huoneeseen.
Milla tuli jo kävelyltään. Oli ollut kova tuuli rannoilla ja jopa vaikeaa mennä uimaan matkallaan.
Tänään on ohjelmassa hyvä lounas! Agios Prokopioksen tavernan ruokalistassa torstaisin on sitä hyvää munakoisoa juustolla, mitä Millan annoksesta maistoin siellä jo kerran. Onpa minulla oudot ilonaiheet!
Lähdimme pikkuhiljaa kulkemaan tavernaa päin Ag. Prokopioksen rantaa ja katua pitkin. Huomasimme, että kylä ei todellakaan ole meitä varten, vaan lapsia ja nuoria! Pizzaa, pastaa, musiikin melua, kaameita paksuja rantapetien muovipatjoja , baareja, drinkkipaikkoja jne. Yhdet pienet oluet joimme matkalla baarissa. Siellä oli pikkusuolaiset pähkinät , joita esim. oluen kanssa pöytään tuodaan, pakattu pyöreään rasiaan , jonka kannessa luki baarin tiedot. Onhan se toki hygieenisempää kuin pöydästä toiseen kiertävät pähkinäkipot, joita ties millaiset sormet ovat hipelöineet, mutta tapa ei meistä sovi kreikkalaiseen tyyliin yhtään! Monenlaista ronskia tyyliä olen reissuilla nähnyt. Samoksella kaupan pappa kaivoi fetaa paljain käsin tynnyristä liemen joukosta ja rahasti samoilla käsillään ja Ateenassa Monastirakilla edelleen rakennellaan mansikoista kauniita pyramideja turistien silmien iloksi! Kreikka on tätä! En ole vatsatautia vielä saanut.
Tuuli yltyi kävelymme aikana ja aallot olivat jo valtavia. Nyt sai uiminen kyllä jäädä! Tavernassakin piti katsoa tuuleton pöytä jotta ruoka ei heti jäähdy. Mutta se niin odottamani herkkuruoka oli pettymys! Viimeksi se oli pehmeää ja hyvin hautunutta, mutta nyt annos oli ihan toisenlainen. Juustot olivat kovia paloja , kuin sokeripaloja munakoison seassa ja ruoka oli kuivempaa ja jaettu kuin 5 lehden muotoon kun se viimeksi muistutti muhennosta. Se siitä sitten. Milla otti kreikkalaista makaronilaatikkoa ja se oli hyvää.
Nyt oli ilmestynyt rantapetejä niiden varjojen alle, joiden kohdalla 12.6. olimme. Emme halunneet jäädä rantaan. Tuuli ei ollut paljoakaan tyyntynyt edes.
Bussissa seisoimme taas, mutta ahdasta ei ollut. Kaupasta ostin kirsikoita ja hunajamelonin myös, mutta se ei ole niin pehmeä kuin viimeksi. Onkohan se raaka?
Huoneessa tein kokeiluja matkalaukkujeni kanssa ja pakkasin sen pienen laukun jo valmiiksi. Hyvältä näyttää, mutta mikä mahtaa olla laukun paino!? Vaakaa meillä ei ole. Joudun ehkä ostamaan lennolle lisäkiloja.
Kävin yläkerrassa kylässä Millan parvekkeella:
Lähdimme keskusaukion apteekkiin, jossa on mukava henkilökunta. Minulle "tarvittiin" Korresin kynsilakkaa kuulemma varpaiden kynsiin, kun on niin kauniit uudet varvassandaalitkin. Hih! Olenkohan saanut auringonpistoksen?! Lakata nyt varpaiden kynsiä...
Ostin myös varalasit lukemista varten, sellaiset ostin viimeksi Eginan Agia Marinastakin halvalla ja ne ovat kauniimmat kuin kaksiteholasini, joista en ole ikinä tykännyt ja maksoin satasia!
Milla osti tuliaisia ihon hoitoon. Korres on täällä edullista ja suosikkini, mutta opettelen vasta esim. aftersunin käyttöä.
Jäimme leipomon terassille katselemaan aukion ihmisvilinää ja vähän vielä poikettiin kaupoissa, esim. nahkajalkineliikkeessä. Siellä nuori suutari teki näyteikkunan ääressä työtään, eli sandaalia. Mielenkiintoista.
Lempitavernaani ( Metaxi mas) puikkelehdittiin vanhan kaupungin pikkukujien kautta. Se oli nyt ihan täynnä, mutta ihan keskeisellä paikalla oli kuin meille varattuna 2 hengen pöytä. Ihanaa!
Henkilökunta jo tunnistaa meidät ja kerroin nopeasti, missä olemme käyneet seikkailemassa sitten viime käynnin.
Papoutsakiani oli ihanaa. Otin toisen niistä paketissa mukaan, kun en jaksanut syödä kuin toisen.
Kujilla on tunnelmallista kulkea pimeän aikaan. Tässä kohdassa on kissoille vakioruokintapaikka. Siinä näkyy kissoja aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti