Isäntä soitti minulle taksin, mutta oli puhunut minun menevän lentokentälle. Minäkin kuulin hänen lentokentästä puhuvan. Kuljettaja ihmetteli kun Rafinaan halusin ja joutui soittamaan jonnekin! Kysyin sitten, mikä outo systeemi takseissa täällä oikein on. Hän selitti, että lisämaksut koskevat satamaa ja lentokenttää ja niinpä matka nyt maksoi 15 €.
Ekaterina-laiva lähti klo 8.05. Rafinasta , hinta 30 € Naxokselle. Perillä klo 13.50. Istuimme melkein koko matkan ulkokannella, mutta emme auringonpaahteessa. Tein niitä valeampiaispesiä huvikseni matkalla. Ensin tein yhden kokonaan valmiiksi jopa sen täyttäen Turun Sanomilla. Naapuripenkin kreikkalaisrouvat ihmettelivät aikansa, minkä ihmeen pallon tuo teki! Milla etsi sanaa "mehiläinen" tabletin sanakirjasta ja pian jo toinen rouva kysyikin olalleni taputtaen, että mikä tuo on. Hih! Selitin huonolla kreikallani:
" se on koti- mehiläisille-valheita. Tämä -lähellä ikkunaa-sijaitsee. Uusi mehiläinen tulee ja luulee, että täällä sijaitsee jo koteja, ei ole vapaa paikka ja mehiläinen lähtee. " Piti sanoa, että se mehiläinen menee naapurustoon (γειτονιά), mutta sanoinkin vahingossa nurkkaan (γωνία)! Sitten rouvat alkoivat keskustelemaan vilkkaasti keskenään.
Hih!
Laiva ajoi Tinoksen ja Mykonoksen kautta.
Tinos:
Naxos:
Hotellin isäntä haki asiakkaita ja otti laukkumme auton katolle. Ihana tuuli rannalla kävellessä!
Sain vanhan tutun huoneeni, mutta muutoksia huoneisiin tulee myöhemmin. Keräsin likapyykkipussiini loput pestävät ja lähdimme Maro's-tavernan läheltä etsimään pesulaa. Kerran kysymällä se löytyi ja vaatteet olisi saanut jo illalla noutaa.
Jatkoimme kauppoja tutkimaan, mutta siestan ajaksi ne menivät monet kiinni joten menimme rantaan. Voi, miten täyttä siellä oli lokakuiseen verrattuna!
Oli jo nälkäkin joten tuttuun Yialokseen menimme ja söimme kesäkurpitsakroketit, tsatsikin ja horiatikin puoliksi . Tavernassa oli nyt suuret aurinkovarjot ja lisäksi kävi tuuli.Uimaan emme nyt jääneet. Tästä matalasta rannasta en pidä ja jos yksin olisin, en haluaisi jättää tavaroitani rannalle ja kahlata itse pitkää matkaa jotta edes polviin vesi ulottuisi, kyllä sillä aikaa pitkäkyntiset jo olisivat vieneet, mitä tahtoisivat. Näin on täällä tapahtunutkin, mikä saarilla kyllä on harvinaista ollut.
Supermarketista en jaksanut vielä lähteä ostamaan mitään.
Jo Ateenan helteissä alkoivat vaivat turvonneitten nilkkojen kanssa. Kun on ylipainoinen, vähän liikkuva ja on jo tuota ikääkin ( sydäninfarktin kokenut pallolaajennuksineen ja tarvitsee 5 eri lääkettä sydämen ja verenpaineen hoitoon), on tätä jo odotettavissakin. Kythnoksella huomasin turvonneet jalat 1. kertaa.
Nyt sitten oli hyvä päästä iltapäiväksi ja alkuillaksi pitämään jalkoja kohoasennossa sängylleen.
Uskalsin muuten oman järkeni perusteella kokeilla tänään laivamatkalla 2 kertaa puolikasta diureettitablettia. (Lasix 40 mg 12 tbl , nesteenpoistolääke, ostin Artemidan apteekista, 1,50 €). Kävin kyllä laivan vessassa 3 kertaa, mutta ei turvotus hävinnyt nilkoista ja jalkateristä. Nyt oli edessä ylämäki hotellille helteessä joten otin pari nitrosuihkaisua Millaa supermarketista odotellessani.
Lepäiltiin huoneissa iltakahdeksaan ja lähdettiin syömään. Nyt jalat olivat jo paremmat.
Voi, miten täysinäisiä ravintolat olivat illalla! Hyvä, että yrittäjillä riittää asiakkaita, mutta nyt jo uutisissa puhuttiin, että liika turistimäärä on Kreikalle pahasta!
Illalla oli mukavaa kierrellä kaupoissa. Kokeilin pellavamekkoja ja siitäpä uusi naurun aihe saatiin! Eihän pellavakangas jousta mihinkään, joten turhaa minun oli yrittää ahtaa ruhoani sellaiseen! Suunnittelimme jo, että öljyttynä voisin ehkä sellaiseen makkarankuoreen pujahtaa...
Milla löysi kivan hellehatun.
Varsinkin vanhan kaupungin kujilla on kivaa kierrellä iltaisin. Ihania putiikkeja!
Me Taxi Mas on hyvä ravintola, jonne suuntasimme peläten sen olevan ihan täynnä. Niin se olikin, mutta tarjoilija pyysi pari minuuttia odottttamaan. Oli pari muutakin odottajaa ja paikat vapautuivat.
Annokset ovat olleet ennen sopivan kokoisia täällä. Milla otti grillattua mustekalaa ja minä papoutsakiaa. Voi, miten ihanaa se oli! Rakastan sooseja Suomessakin ja tässä oli paljon valkokastiketta. Voi, mikä nautinto!
Asiakkaita oli tulossa koko ajan lisää ja annoimme tilaa sitten seuraaville heti syötyämme.
Ihana ilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti